Ennen joulua toivoin rauhaa ja hiljaisuutta omaan jouluuni ja niitä olen saanut.
Tänäänkin ollaan nyhjätty koira-murun kanssa ihan kahdestaan ja ruokailua lukuunottamatta peittojen alla. Koira on ollut toipilaana ja minä ihan vaan empatiasta nukkunut siinä sivussa myös!
Aamulenkillä käytiin Tapaninpäivän kunniaksi ihan rannassa asti ja ihanasti paistoikin juuri lenkin aikoihin aurinkokin pilvien raoista. Oli ihana talvinen pakkaspäivä ja taidettiin nauttia molemmat kävelystä - tosin eri syistä. Koiruus löysi jonkun toisen koiran hajuja meidän kävelylenkin varrelta ja ei minusta sen jälkeen piitannut lainkaan, vaikka yritin aloittaa minkä keskustelun hyvänsä. Ja minä puolestani nautin pakkaslumisista maisemista! Kaikki oli kuin harsojen peitossa, kun kevyt lumihöytyvät olivat puissa ja varvukoissa.
Rannassa oli jo vähän jäätäkin. Toisella puolella ihan jääkenttänä rannan tuntumassa, mutta toisella puolella oli jäälohkareet vielä aallokon mukana huojumassa. Tuuli puhalsi kylmästi selältä päin, jäisesti jos niin voi sanoa. Näpit jäätyivät jo pelkästään kuvia ottaessa, puhelimesta puhumattakaan!
Tänään vielä syötiin jouluruokaa, mutta huomenissa on sisko miehineen tulossa yökylään ja sisko jo kyseli, että mitäs täytteitä haluaisin pitsaan eli taitaa olla jouluruoka saavuttanut lakipisteensä ainakin joidenkin syöjien suussa! Ihan mukavaa vaihtelua pitsa onkin, en minä sillä, ja saunapäivään se sattuu oikeinkin hyvin. Ja hyvään seuraan!
Taidan huomenna lämmittää taas pitkästä aikaa ulkosaunankin, kunhan nyt saan vain vedet kannetuksi ensin. On pitänyt kantaa jo monta päivää, mutta aina se pimeys tulee niin äkkiä ettei sitten enää huvita pimeässä ruveta vedenkantopuuhiin. Huomenna jos saisi aikaiseksi valoisaan aikaan senkin homman hoidettua niin sitten saisi iltasella nauttia ulkosaunan lämmöstä ja lumihangen kylmyydestä. HRR!
Iltalenkillä törmättiin naapurin emäntään ja taisin jutella vähän liian kauan iltaisessa pakkasessa, kun meidän koiraherra pisti juoksuksi lenkin päätteeksi. Taisi tulla kylmä. Nyt on vähän morkkis siitäkin... Toivottavasti ei tule kipeäksi enempää, mitä jo on. Yritin kietoa sitä viltin sisään ja pitää vähän aikaa uunin päällä lämmennyttä peittoa päällä, mutta eihän se niistä perustanut ja huonoa omaatuntoani minä siinä yritin peitellä enemmän kuin koiraa..
Välillä vaan tuntee itsensä niin avuttomaksi kun koira on kipeä ja sairastaa. Se ei voi sanoa mihin koskee tai koskeeko mihinkään. Nytkin olen ihan neuvoton kohta siitä, mitä koiruudelle antaa kuppiin ruokaa kun mikään ei tunnu auttavan eikä jelppaavan vatsaa. Lääkärikeikka odottaa kyllä ensi viikolla jos tämä ei tästä muuksi muutu. Tämä stressaa jo minuakin kun toinen on koko ajan kipeänä, vaikka muuten onkin oma itsensä, jaksaa lenkkeillä, syö ja juo hyvin.
Huomenna ajattelin vähän leipoa jälkiruokaa. Kylmää ja kuumaa samalla lautasella. Oma tekemää jäätelöä muffinssin kera! Katsotaan nyt löytyykö joku hyvä ja maukas muffinssi ohje ja ehdinkö tehdä jäätelön ennen ruokaa, mutta tämmöistä olisi suunnitelmissa.. Katsoin nimittäin eilen taas nauhalta
Sokerileipuri leipoo-ohjelmaa ja siinä tehtiin vaniljajäätelöä ja jouluista omenakuppikakkua. Okei, ehken nyt ihan samantasoiseen tulokseen pääse kaikkine karamellikoristeineen, mutta omanlaiseni annoksen jos saisin niin hyvä olisi.
Toivottavasti pakkanen pysyisi alta viidentoista asteen niin pääsisi taas huomenna lenkille... polvia kiduttamaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti