17. joulukuuta 2014

Syksyä joulukuussa!

Vaikuttaa siltä, että joulukuu tarjoilee meille nyt kaikki vuodenajat pienoiskoossa, sillä jos eilen oli keväinen päivä niin tänään hypättiin suoraan syksyyn! Vesi vyöryi niskaan harmaista pilvistä ja teki pahoja tuhoja lumipeitteelle, ja sieltä mistä lumi ei vielä näillä sateilla sulanut, teki vesi ne paikat todella liukkaiksi.
             Tänään oli aamusella sähköt poikki kolmisen tuntia, kun miehet vaihtoivat muuntajaa läheisessä tolpassa. Ilmoitus toki oli tullut jo viime viikolla, mutta ärsytti tehdä kaikki aamutoimet pimeässä, kun sitä luonnonvaloakaan ei vielä niin kamalasti sisään asti riitä. Jotenkin olen niin tottunut siihen, että aamusta saa tehdä askareita jouluvalaistuksessa ja kun ne puuttuivat, eron huomasi heti.

Viime yönä olin jälleen neljän maissa koiran kanssa ylhäällä, mutta ulkoilu oli kyllä tällä kertaa pelkkä turistikäynti. Ei tehnyt mitään vaan jäi sateeseen makaamaan. Minun huumorintajuni ei kukoistanut kyllä siihen aikaan kovinkaan iloisesti... Unta sai taas vähän aikaa odotella, kun sänkyyn taas pääsi. Alkaa ottamaan jo päähän nämä yökukkumiset!
             Alkuillasta rojautin sitten pöydälle piparkakkutaikinan ja napsautin tv:stä päälle Taru Sormusten Herrasta - Kuninkaan paluu elokuvan. Taikinaa tuli syötyä varmaan yhtä paljon kuin mitä jäi jäljelle paistoon menneitä pipareita! Nams! Se jos mikä on raakaravintoa!

Loppuillan tuvassa leijui ihana piparien tuoksu. Tiskasin leipoilujen jälkeen ja hain oranssin viltin ja kapusin sohvalle katsomaan leffan loppuun. Taisin kyllä jonkun taistelukohtauksen missata, kun torkahdin, mutta onneksi loppuratkaisu oli kuitenkin sama kuin muinakin vuosina. Hyvä voitti pahan!
             Porkkanalaatikon teolle taidan varata päivän ensi viikolta, kun ei sitten tarvitsisi tuotoksen niin kauaa pakasteessa kököttää. Tai jos ei laittaisi pakasteeseen ollenkaan, sekin on vaihtoehtona tietysti... Pomo soitteli tänään ja varmisteli työaikatauluja viikonlopulle. Ensin oli puhe molemmista päivistä, lauantaista sekä sunnuntaista, muta sunnuntain hoitaakin toinen, joten minulle jäi lauantain työvuoro viimeiseksi vuoroksi tämän vuoden puolelle. Oikeastaan ihan kivakin, ettei aattona ole töitä. Saan viettää vuorostaan vähän rauhallisemman aattoaamun iltarientoineen.
               Olisikohan huomenna lahjojen paketoinnin vuoro...?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti