Tänään satoi vähän pakkaslunta ja paistoi aurinko, yhtäaikaa. Pakkanen lauhtui hetkellisesti -10 asteeseen ja ulkoilu oli jo helpompaa. Ensi viikoksi onkin sitten luvattu niitä paukkupakkasia...HRR! En vielä kamalasti uskaltanut hengästyttää itseäni taudin takia, joten kolailin suht rauhallisesti ja ajelin alkuillasta sitten traktorilla loput. Ajellessa vaan mietin, että miten nopeasti tilanne menee tähän, että pienikin pakkanen käy hengitysteihin, kun pari viikkoa sitten juoksin seitsemän kilsaa ihan kevyesti oli pakkasta tai ei.
Ikävä juoksua ja lenkkitossujen rapsahtelua askelten rytmiin.
Nyt vaan pitää malttaa etten kohta makaa jälkitautien kourissa entistä pahemmassa taudissa!
Pitää nyt vähän pohdiskella, missä heittää, kun pitäisi pikemminkin näillä opeilla olla taudittomia talvia, kun yritän saada immuniteetin kuntoon.
Eilen vietettiin Juniorin synttäreitä ja kaksitoista vuotta tuli sitten virallisesti täyteen tänään. Käytiin Angry Birds-puistossa ja syömässä Pizza Raxissa. Huomasin Raxissa, että ei oikein enää uppoa se ruoka (tosin voi olla siitäkin, että ei ole näinä viikkoina ollut kamalasti haju- eikä makuaistiakaan...) vaan pikemminkin vähän tökki syödä rasvaista pizzaa. Otinkin tarkoituksella hillityn annoksen, toisin kuin pojat, jotka melkein uhmaten söivät ensin pitsaa ja muita suolapaloja ja sitten hakivat jäätelöannoksia kolme. Olivatkin kyllä sen näköisiä, että ihme etteivät sairastuneet moisesta syömisestä!
Ehkä se todellakin pitää paikkansa, että kun syö pitemmän aikaa 'terveellisesti' suolistossakin lisääntyy ne bakteerit, jotka tykkäävät kasviksista ja hedelmistä ja marjoista ja sitten taas ne "roskaruokabakteerit" nääntyvät.
Huom! Olen lukenut nyt niitä suolistokirjoja niin, että pääkin on täynnä suolistoa. Pahoittelen tätä aivopesua, jota näille riveille tuppaa!
Nyt kuitenkin olen taas päässyt neulomisintoon kiinni ja tällä hetkellä puikoilla on menossa pikkusiskolle synttäri-sukat. Keväisen vaaleat ja ihan kauniit ♥ kunhan nyt saan ne aikaiseksi. Dead-line on parin viikon päässä kun lähdetään käymään (toivon mukaan) Helsingissä talvilomareissulla.
Niin ja pikkusiskon tulevalle käärölle on tulossa sitten myös sukat, mutta niillä ei ole niin kiirus, kun valmistuvat nopeammin.
Huomaan vaan jälleen, miten rentouttavaa puuhaa neulominen on. Olen vaan sen sortin neuloja, etten pysty samalla katsomaan tv:tä ja neulomaan, vaan pitää aika lailla silmät olla siinä mitä puikoilta tulee. Tänä iltanakin katsoin Yle Areenasta Metsoloita, tai siis kuuntelin, ja neuloin sukan kantapäätä. Olen katsonut ne varmaan sata kertaa, mutta aina ne on yhtä hyviä ♥ Omaksi ostin heti kun ne muutama vuosi sitten dvd:lle tulivat, mutta käteväähän niitä on katsoa tuolta Areenastakin.
Tämä on ollut niin turhauttavaa ja itkuista sairastelua, kun on ottanut oma olo päähän, että ohjelmat ovat siirtäneet hetkeksi sitä pahaa oloa omasta olosta tuonnemmaksi. Ja iltasella äänikirjat ovat vieneet mukavasti unten maille, kunhan ensin olen saanut muutaman sivun luettua ihan oikeaa kirjaa. Varsinkin nuhaisena sitä muuten alkaisi kuulostella omaa oloaan heti kun valot pimenee ja huone hiljenee, äänikirjan kanssa uni tulee huomaamatta ♥
Olen yrittänyt tankata nyt vitamiineja muualtakin kuin pelkästään purkista. Marjat ja hedelmät ovat menneet suuhun kiisseleissä ja kuorittuna aamupalan kanssa. Pitää jälleen aloittaa tämä vastustuskyvyn uudistaminen näiden tautien jälkeen. Ihan samalla lailla kun pitää jälleen aloittaa kunnon kohotus sairastelun jälkeen, niin että pääsisi ennen juhannusta taas juoksemaan normaalisti.
Kaipaan jo lenkille.
Se on kai hyvä merkki. Eikö?
