15. maaliskuuta 2015

Jään muljahteluja

Eilisiltana ehti pää koskettaa juuri ja juuri tyynyyn, kun tämä emäntä jo nukkui. Ja unta riitti pitkälle aurinkoiseen aamuun. Rakastan sunnuntaiaamuja!
           Käytiin koiran kanssa aurinkoisella aamulenkillä rannassa, ajettiin Suomen Armeija poteroistaan ja vallattiin lenkkipolut jälleen itsellemme. Aika paljon oli ihmisiä liikkeellä muutenkin eväiden, kameroiden ja pilkkivälineiden (!!) kanssa. Vesi jo muljahteli jään alla ja se kuulosti siltä, ettei minua ainakaan olisi enää saanut kamalan pitkälle rantaviivasta astelemaan. Jotkut huimapäät retkiluistelivat jäällä, vaikka avonaista vettä näkyi jo kauempana ja jään pinnallekin oli jo vähän vesialtaita noussut.
Me nautiskeltiin koiran kanssa pelkästään maakrapuina auringosta ja lämmöstä. Jätettiin pilkkimiset ja jäällä luistelut niille, joilla on kiire kuolla ennenaikaisesti ja kivuliaasti hukkumalla. 
          Ihan reippaasti koiruus käveli ja oli selvästi innoissaan "uusista" hajuista, mutta kotona huomasi, että aamulenkki taisi olla äkkiseltään vähän pitkänpuoleinen, kun hauva kömpi sohvalle ja lojui siinä melkein loppupäivän pienessä auringonläikässä, joka paistoi ikkunasta suoraan siihen kulmaan sohvaan, missä koira-muru nukkui. Melkein tulin kateelliseksi siitä unen lempeydestä, joka koiralla oli... Sohvapotaatti ♥
Iltapäivästä lähdin juoksulenkille. Ekaa kertaa kokeilin alkuverryttelynä vaahtomuovirullalla rullailua eikä se nyt ainakaan pahaa tehnyt. Jalat liikkuivat hyvin ja vaikka tietty vaikutus oli hurmaavalla auringollakin niin kyllä se juoksu muutenkin teki iloiseksi.
          Viiden kilsan kohdalla vaan se vasemman puolen polvikipu alkoi tuntumaan. Ei niin kovana kuin viime viikolla, mutta sen verran kuitenkin että välillä piti kävellä. Otti muuten aika tiukille keskeyttää juoksu ja siirtyä hetkeksi kävelyyn. En ole tehnyt sitä melkein 10 viikkoon! Ajattelin kuitenkin, että mieluummin minä tässä vaiheessa vähän kävelen ja säästän polvea kuin etten enää koskaan juokse... Asiat on laitettava suuruusjärjestykseen ja joskus otettava järki kauniiseen käteen näiden asioiden kanssa - minunkin! Harmitti vaan hitosti, sekä kipu että kävely!
            Kotona suihkun jälkeen rullailin vielä lihakset, kun ne kerran olivat vielä lämpöiset ja toivottavasti pikkuhiljaa lihaskalvot ja kireät paikat vähän aukeisivat ja helpottaisivat jalkojen oloa. Pitää varmaan kuitenkin antaa rullailulle aikaa enemmän kuin päivä...
Iltasella ruuan jälkeen ajattelin, että pitäisi mennä ottamaan komeita ilta-aurinkokuvia, kun aurinko oli korkealla ja ilta näytti siltä kuin joskus kesällä kello yksitoista illalla... tiedättekö se hiljainen ja ihana iltahetki kun päivä alkaa olla ohi, mutta silti kaikki on kesken ja seikkailuja vajaa... ♥
         Rakastan näitä kevään ensimmäisiä hetkiä!
         Niin, siis se valokuvaus. Se jäi haaveeksi, sillä minä roikale rojahdin hetkeksi pitkälleni ja ajattelin, että vähän oikaisen juoksujalkojani ja annan vatsalle aikaa sulatella mehukkaita kyljyksiä... Nuupahdin unille, taisi mennä kolme varttia ja sitten olikin jo vähän myöhäistä valokuville. Jospa sitten huomenna...
          Nyt aion kömpiä peiton alle ja lukea muutaman luvun kirjaa ennen kuin uni taas vie minusta voiton.

P.S. Jos unohdin eilen kirjoittaa, niin eilen kun menin lämmittämään saunaa niin pellon reunasta lähti kirkuen lentoon ensimmäinen töyhtöhyyppä. Aikainen veijari, kunpa vain ei olisi liian aikainen...


JUOKSUPÄIVÄKIRJA
42. juoksupäivä (13 viikkoa täynnä)
- 7.2 km kylälenkki (45min)
- ensimmäinen "rullailu" alku- ja loppuverryttelyksi
- juoksu tuntui alkuun hyvältä ja huomaan, etten osaa edes enää jakaa voimiani koko matkalle vaan kiihdyttelen alussa ja sitten loppumatkasta ei jaksa kuitenkaan pitää samaa vauhtia yllä
- nyt yritin pitää juoksuryhdin ja asennon ohjeiden mukaisena ja yllättävän vaikeaa se olikin
- vasen polvi vihoitteli 5km jälkeen ja sen verran että kävelin kahteen otteeseen loppumatkasta
- hengittelin hyvin, olisi kai pitänyt lämpöisestä kelistä huolimatta, ottaa jonkinmoinen kauluri mukaan kun tuntui että vähän sai puuskuttaa kylmää ilmaa keuhkoihin varjopaikoissa
- keli oli upea! Aurinkoinen ja suhteellisen lämmin, +7 astetta, tiet kuivat, mutta nyt kyllä kiinnittää huomiota näiden teiden kaltevuuteen. Piti juosta tien keskellä että sai juosta tasaisella maalla..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti