31. maaliskuuta 2015

Hiljaisen viikon hiljainen tiistai

Aamusta tuntui niin erilaiselta, kun viime yö selvittiin yhdellä ylösnousemuksella ja koirakin oli suhteellisen rauhallinen ja nukkui melkolailla aamu kahdesta aamu kahdeksaan. Annoin sille sitten vähän ruokaa ja mentiin hetkeksi vielä sänkyyn köllöttelemään, mutta eipä se uni sitten enää tullut.
           Ei nimittäin ollut ylös eikä ulos mikään kamala kiire. Ulkona riehui kunnon räntäsademyrsky! Tuuli ja räntää vihmoi niin ettei olisi tehnyt mieli edes postia hakea.. Joka paikka oli märkä ja loskainen ja se minun juoksupäiväkin siirtyi suosiolla huomiseksi, kun haalari oli märkä jo postinhakureissulla niin en kyllä aikonut itseäni kipeäksi kehitellä juoksulenkilläkään!
Koira on ollut selän puoleen parempi tänään ja käveltiin jo melko reippaasti tuolla metsätien päässä. Tai niin reippaasti kun tämmöisessä kelissä on vain mahdollista kävellä! Nyt sitten vain taitaa vatsa vähän hylkiä kipulääkettä... oli nimittäin vähän vatsa löysähkönä aamusta. Olisi tehnyt mieli rikkoa jotain, sillä tätä juuri en tässä hommassa jaksa enkä kestä: yhden ongelman kanssa alkaa mennä paremmin niin toinen tulee heti niskaan! Kun selkä ja jalat saatiin paremmiksi, alkaa vatsa temppuilla!! Ei jaksaisi tätä oravanpyörää.
          Annoin tänä iltana sitten vain puolikkaan särkylääkkeen ja katson samalla miten koira suhtautuu särkylääkkeen vähentämiseen selänkin puoleen ja tietysti sitten sekin, että rauhoittuuko vatsa. Ensi yönähän sen sitten tietää taas, jos pitää moneen kertaa pompata ylös, että miten kipeä hauva on - vatsan tai selän puoleen...
En saanut tänään(kään) mitään tehdyksi. Vapaa-aika meni joko talon lämmitykseen tai nukkumiseen. Mitenhän minä jaksan kuukauden päästä mennä töihin töitä tekemään, kun kroppa on tässä kunnossa..
          Sain tänään muutaman pääsiäiskortin. Toivottavasti omanikin meni perille etteivät jääneet postin haaviin. Tuntuu hassulta, että eletään vasta tiistai-iltaa, kun minusta on jo ihan torstai.. Kai se johtuu tästä omituisesta päivärytmistä, mikä minulla on, ettei ole ihan päivistä selvillä. Näillä näkymin en ole saamassa pääsiäsivieraita tänne asti. Sisko lapsineen ja miehineen jäävät kai äidille ja isälle pääsiäislomaksi ja minä sitten käy siellä katsomassa, jos vaan jaksan. Onneksi ei ole tupa täynnä vieraita, kun en ole mitenkään kamalan sosiaalisella päällä tällä hetkellä. Mieluusti vaan otan pääsiäisenkin ihan iisisti ja rauhallisesti ja vaikka sitten nukkua tuhisen kaikki pyhät ja syön suklaamunia.
             Kenenköhän vatsa sitten olisi sekaisin?!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti