Takakesän lämpöä, muruset!

Miniviikonloppu takana.
             Minulla oli lauantaina töitä ja taas tuntuu näin sunnuntai-iltana (joku voisi sanoa jo yöksi), että olisin tarvinnut sen toisenkin vapaapäivän tähän vielä perään. Ei ihan mieli eikä kroppa ehtinyt palautua viikosta. Tänäkin aamuna hätkähdin ylös ensimmäistä kertaa jo ennen kahdeksaa, että apua, kello ei ole soinut ja myöhästyn töistä! Sitten tuli sen verran valoa pimeään pääkoppaan, että muisti palasi sunnuntaihin ja nukahdin kuin saunatonttu uudelleen ja nukuin luvattoman pitkään.

Käytiin aamulla rantalenkillä koiran kanssa ja oli kyllä upeat maisemat syksyisessä auringonpaisteessa! Aivan mahtava tämä 'takakesä' ja nämä lämpötilat! Rantalenkillä meinasin kuitenkin jäädä pyöräsuunnistajien jalkoihin - tai siis renkaisiin - kun kaksi nuorta naista pyöräilivät niin hurjasti pitkin maastopolkuja. Oli kypärät ja kypärässä kamera, tiukat shortsit ja tiukat paidat ja ihonmyötäiset reput (kyllä, juuri niin, ihonmyötäiset, tuskin selästä huomasi!). On se laji tietysti sekin! Mieluummin minä kuitenkin teen kumpaakin erikseen - pyöräilen ja suunnistan. Olen kyllä onneton suunnistamaan, mutta kyllähän sitä aina jossain on, vaikka ei aina ihan oikeassa paikassa. Eksyksissä, kartan ulkopuolella tai muuten vaan hävyksissä.
              Koira nautti lenkistä melkein yhtä paljon kuin minäkin. Se ei ole oikein ole saanut vatsaansa täysin kuntoon sitten viimeeksi, kun vatsaoireista mainitsin. Välillä on ollut parempi, mutta sitten taas heittää vatsan sekaisin. Hymyilytti ihan, että miten voi koiran kakasta tullakin niin iloiseksi, mitä tänään tulin kun hauva teki taas vaihteeksi paremman näköisiä jätöksiä.

Lupasin itselleni, että tänään en tee mitään. Huilaan ja nautin. Hmm ja kuinkas sitten kävikään! Melkein helteinen päivä ja auringonpaiste houkutteli tämän puutarhurintaimen ulos ensin kuopsuttamaan pihamaan lämpöisintä kukkapenkkiä ja sitten tarttumaan haravaan ja haravoimaan syksyn ensimmäiset lehtikasat pihamaalle. Sain eilen tehdyksi kahden kukkapenkin raivaukset ja ajattelin, että jos huomenna jaksaisi alottaa tuota toista pihamaalla olevaa kukkamaata. Perata ja siistiä ja kitkeä suurimpia kuivuneita ja kukkineita kukkavarsia.

Tästä kukkapenkistä olen erityisen ylpeä ja nuo äidin kasvattamat pensassamettikukat ovat ihanat! Ihan kuin keltainen patja tuossa kivikon reunassa, niin tuuhea ja kirjava! Silloin kun tekemistä on paljon, niin tuntuu, että on täysin hullu kun edes on laitellut kaikennäköisiä kivikkoja kukkia täyteen, mutta sitten kun ne ovat tässä tilassa (siistejä ja kukkivia) niin ei voi muuta kuin ihailla ja rakastaa moisia työmaita!
              Tein tänään pientä yhteenvetoa tästä kesästä, siis työmaan osalta. Käsittelin siinä niin viheraluetyöt kuin koneet ja välineetkin. Äiti vilkaisi sen vedoksen läpi ja sanoi, että näkee, että pidät työstäsi. Jäin kiinni siihen lauseeseen, sillä en ole tullut ajatelleeksi sitä noin. Tietysti pidän siitä mitä teen ja rakastan työtäni, mutta että se näkyisi jossain 29-sivuisessa yhteenvedossa! En tiedä osaako pomo arvostaa sitä, mutta ehkä se on sittenkin tehty enemmänkin omaksi iloksi - ehkä juuri sen takia, että pidän työstäni!
             Iltauinnilla tuntui, ettei vesi ollut niin kylmää kuin eilen tai sitten olen tottunut jo kylmään veteen. Ihanaa se kuitenkin oli ja mietin, että missä vaiheessa sitä osaa sitten luovuttaa ja jättää uimisen sikseen. Varmaan sitten kun tulee jäät, sillä tuohon rantaan, missä käyn, ei tehdä avantoa enkä minä itsekseni sitä saa tehdyksi.
              Huomenna alkaa viimeinen kokonainen työviikko ja olotila on haikea jo nyt.
              Ja sitten toisaalta.
              Lomakin tekee hyvää.
              Nyt pitäisi painua pehkuihin, että jaksaa nousta kun kello soittaa aamu viideltä ties mitä kissanpolkkaa! Guten nacht - vai miten se meni!




P.S. Minulla on ollut koko viikonlopun lapaluiden välissä ärsyttävä nikamalukko. Sinänsä ei ole kipeä eikä koske oikein muutoin kuin tietyissä ojennuksissa, mutta sen verran vaivaa, että olisi kiva jos sen saisi auki... Eräs avulias-aatu tarjoutui kävelemään selän päällä, mutta taidan harkita vielä tarjousta....