"Lunta tulvillaan, on raikas talvisää..."
Noh, ehkei raikas eikä vielä talvisää, mutta muuten! Mittari on nollassa ja taivaalta tulee kovin lumen kaltaista hötöä, mutta nuoskaksi tuo taitaa vielä taipua. Ihanan talviset maisemat kuitenkin, vaikka lunta ei vielä nietoksiin asti olekaan. Äsken iltalenkillä olisi tehnyt mieli laulaa jo joululauluja, paketoida lahjoja, paistaa pipareita ja höpsähtyä täysin joulun odotukseen.
Pitäisi malttaa vähän aikaa vielä...
Tänään oli kylätalolla hirvipeijaiset ja metsästysseuran pyöreiden vuosien synttärit. Isän kanssa käytiin kunnioittamassa kylän hirvimiehiä läsnäolollamme ja saatiin vaivanpalkaksi keittoa. Puheita pidettiin ja mitaleita jaettiin. Tulipa taas todistettua, etten tunne oman kylän ihmisiä juuri lainkaan - tosin eipä tuntenut isäkään vaikka on täällä syntynyt!
Muutama vuosi sitten vetäsin alkutalven petolliseen aikaan erään kylänmiehen auton hänen rantatonttinsa pihamaalta maantielle, että sai sen käyntiin mäkistartilla. Tänä iltana samainen herrasmies tuli tervehtimään ja kysymään olenko jo tänä talvena vedellyt miehiä autoni kanssa! Nauratti vähän, kun mies on vanha kuin taivas eikä voi siltikään menettää muistiaan tuon asian suhteen!
Pikkusisko on viikonloppulomalla ja vaikka ollaan oltu aina aika läheisiä niin huomaan, että joissakin asioissa välit ovat muuttuneet. Kai se on sitä kasvamista ja aikuistumista puolin ja toisin, mutta joskus tuntuu, että välit ovat muuttuneet muutenkin. Tai jompikumpi meistä on muuttunut liikaa.
Kai se on lapsellistakin kuvitella, että sisko-suhde pysyisi samanmoisena kuin silloin leikki-ikäisenä.
Huomenna odottaa lumityöt.... tai pulkkamäki! Riippuu kumpi fiilis iskee päälle. Joku pahanilmanlintu sanoo, että ensi viikko vie nämä lumet mennessään, mutta minä olen niin rakastunut talvimaisemiini, että toivon viimeiseen asti niitä pikkupakkasia ja sitä, että nämä lumet jaksaisivat pysyä maassa.. Vaikka mitäpä pienen ihmisen toiveet painavat tässä maailmankaikkeuden suuruudessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti