Ketuttaa tämä pimeys ja syksyinen märkyys niin, että aion nyt tähän postaukseen laittaa mukavia kuvia...
 |
| Harmaata ja hiljaista. |
|
|
 |
| Ei puutkaan tahdo kasvaa yksin... |
 |
| Loimotusta kaamokseen. |
 |
| Tiesittekö, ettei kahta samanlaista lumikidettä ole? |
 |
| Kunpa maisemat olisivat tämmöiset huomenna kun herään... toivontoivontoivontoivon.... |
P.S. Tämän päivän ankeuteen sopi hyvin se, että sain vihdoin viimein tyhjennettyä kompostorin, kun se alkoi olla jo melkolailla kattoa myöten täysi. Niin vain oli tälläkin kertaa ruokajäte muuttunut mustaksi mullaksi - ainakin pohjimmaiset kerrokset! Homma oli nopea, mutta en tiedä miksi minä aina keksin niitä tekosyitä sen tekemiseen. Liian kylmä, liian paljon lunta (!!!), sataa, väsyttää, nukuttaa, vi... ketuttaa... onhan näitä syitä näinä viikkoina ollut. Nyt se homma on kuitenkin tehty ja saa taas kaataa kompostoriin hyvillä mielin kompostoituvaa möhjää!
Huomenna siivouspäivä ja sen semmoista...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti