Raivaamisia

Syypimeässä on se hyvä puoli, että se ajaa ajoissa sisälle rauhoittumaan ja nauttimaan illasta. Kesällä kun valoa riitti yöhön saakka niin sitä touhusi ja teki pihahommiakin aina niin pitkälle kuin pulssi tuntui.
         Tiedättekö mitä rakkaus on?
         Se on sitä, että lähtee minun kanssani katsomaan Bridget Jones's Baby-elokuvan leffateatteriin, vaikka ei niin kamalan suuri Bridget-fani olisikaan ♥ Käytii Miehenmurrikan kanssa nimittäin eilen treffeillä ja vein poloisen katsomaan Bridget Jonesin uusimman. Kyllä Mies hereillä kesti ja sanoi leffan olleen ihan viihdyttäväkin, parasta oli kuulemma se, ettei elokuvassa ollut enää Hugh Grantia... (..minulla sattuu olemaan aikamoinen kokoelma kyseisen miesnäyttelijän romanttisia leffoja, taisivat mennä boikottiin - ainakin jos meinasin, että yhdessä katsottaisiin...)

Kuva: sheknows.com

Kuva: eonline.com

Taattua Bridget Jones-laatua koko leffa - ja ennen kaikkea juuri oikeanlainen loppu! Teki mieli eilisen leffaillan jälkeen katsoa kaksi edellistä Bridgetiä maratoonina. Jospa sitten vaikka viikonloppuna!
         Tänään minulla oli Ahkeruuden Päivä.
          Nukuin hyvin ja kohtuullisen pitkäänkin, mutta olin kyllä aika nopeasti pihahommissa heti aamupalan jälkeen. Välillä piti käydä uunia hämmentämässä, kun en malttanut odottaa edes sen lämmitystä sisätiloissa. Aurinko paistoi syystaivaalta niin kauniisti, että luulin sen olevan vain jonkinmoinen erehdys ja kohta se painuisi pilvien taakse ja sataisi taas koko päivän. Piti käyttää aika ja aurinko hyväksi.

Raivasin takapihalla olevan pyöreän kivikon heti aamusta, kun siinä oli oikeastaan suurin homma. Miten mukavaa olikin tehdä välillä töitä ns. omaan pussiin eikä aina niin, että työmaan nurkat siistiytyvät ja kotinurkat kasvavat metristä heinää. Minulla ei ollut edes puhelinta tavoitettavissa, vaan härveli lojui tuvan pöydällä. Töissä piti olla aina puhelin mukana, ainakin työpuhelin jos ei muuta. Otin lomaa myös luurist tänään!

Sitten raivasin saunan kivikon ja trimmasin nurkat ja pihamaan ympyrät. Trimmailin viinimarjapuskienkin reunat ja sitten yritin päästä tuuheasta nurmesta läpi ruohonleikkurilla, joka osoittautui melko haastavaksi. Oli ehtinyt nurmi kasvaa jokseenkin pitkäksi puskien välissä... Missä lie ruohonleikkaaja haahuillut koko alkusyksyn?! Jos saan sen kiinni, annan potkut!

 Laitoin välillä saunan päälle ja sitten vielä siistin kuurin takaiset kivikot. Kuka näitä kivikkokukkapenkkejäkin näin vallan mahdottomasti on tehnyt näihin kulmille? Eihän näiden raivaukseen yksi elämä taida riittää!
         Huomiselle jäi sitten nurmen ajo (jos saan koneen kuntoon) ja kaupassa käynti. Pitää vähän ostaa ruokaa, että jaksaa ahertaa...
         Vaikka päivä oli aika raskas, oli minulla kuitenkin hurjan hauskaa. Siistiminen on aina hauskaa tekipä sitä sisällä tai ulkona, kunhan pääsee vauhtiin. Sitten kun on henki päällä niin sitten sitä mennään kuin punainen viiva! Ja nyt ei ole syystöistä jäljellä kuin hifistelyä. Pitäisi saada vähän syysasetelmia tehdyksi ja pientä koristelua syksyyn. Harmi kun en ehdi keskiviikoksi saada komeita asetelmia kuistille ja portaille. Jää ensi viikkoon tai loppuviikolle... höh.

Illalla nautistekin ulkosaunan lämmöstä ja syystaivaan punertavista sävyistä. Oli hiljaista, illan viileää ja rauhallista. Voi miten nautinkaan siitä, että sain kuunnella vain hiljaisuutta ja olla keskellä kaikkea avaruutta ja tilaa!
        Iltapalallakin oli ihanaa, kun tupa oli hiljainen ja lämmin. Saan olla monta päivää ihan omineni torpassa ja aion kyllä kiskoa irti jokaisen onnen pipanan näistä hetkistä ♥
        Nyt taidan mennä keittämään kupin kaakaota ♥♥

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
2.10.2016 sunnuntai
258. juoksupäivä (93 vko)
- 1624, 1 km
- 5.4 km uimarantalenkki (31min)
- juoksu oli aika väsähtänyt juoksu
- jalat olivat edelleen kipeät ja voimattomat, vaikka vauhti olikin ihan normi
- semmoinen mukavan piristävä ja rasittava juoksu yhtä aikaa
- teki hyvää, mutta ei tullut ihan semmoista oloa että JES!
- ihana aurinkoinen iltapäivä, +12 astetta ja ihana syyssää!