- 2 astetta

Kaunis syyspäivä. Aurinko paistoi koko päivän, mutta huomasi jo, ettei se sillälailla enää lämmittänyt kuin kesällä.
              Minä vähän kuopsuttelin "unohtuneita" kukkaistutuksia ja trimmailin rakennusten ja penkkien reunoja, jos vaikka loppuviikosta hurauttaisi nurmen lyhyeksi. Iltapäivästä kävin tuuraamassa äitiä niiden puusavotassa ja saatiin kun saatiinkin halot klapeiksi. Neljä ja puoli pinoa eli yli kahden vuoden puut! Ei hassumpi saalis!

Alkuillasta ajelin työnnettävän ruohonleikkurin kanssa marjapuskien välit ja sellaiset nurkat, mihin ei ajettavalla taivu eikä pääse. Minun pensasmustikkani hehkuvat ihanissa ruskan väreissä! En ehtinyt sinne asti kameran kanssa, mutta pitäisi käydä ihan nappaamassa muutama ruskakuva, kun ne kerrankin ovat ruskan väreihin pukeutuneet. Puput söivät Alvar-lajikkeen melkein kokonaan viime talvena, kun joku hömelö puutarhurin-kuvatus unohti suojata ne syksyllä... Tänä syksynä pitää olla vähän tarkempi.
               Lämmitin ulkosaunan ja oli ihanan kirpeää tulla saunasta, kun ilmassa oli selvästi pakkasyön enteitä. Ruoho rapisi jo jalan alla ja käsivarsia ja kasvoja pisteli tutusti. Taivas oli kirkas ja tähtiä täynnä. Jos nyt ihan rehellinen olen, niin kyllä minä näitä kirpakoita pakkaskelejä jo vähän kaipaankin, vaikka lumitöihin ei vielä hirveätä hinkua olekaan. Varsinkin ne rapeat aamut olisivat ihania, kun kengän kuva jää jäätyneeseen nurmeen...

Tuossa on muuten ne eilen ostamani nilkkurit. Pääsevät kunnon testiin viikonloppuna kun minulla on töitä. En viitsi enää pikkukengissä siellä pyöriä. Kuva vähän vääristää kenkien väriä. Se on rusehtavampi kuin tuossa. Ihanat kuitenkin!

Olipas ihana taas tuikata takka päälle, kun pääsin vihdoin viimein päivän töistä sisälle ja kuljeksimaan torpassa pelkissä välkkäreissä (paha tapa, josta en edes yritä päästä eroon!). Tai en ihan pelkissä välkkäreissä, toki oli paitakin päällä..
              Lojoksin takan lämmössä ja haaveilin jonnin joutavuuksia. Minulla ei ole takan ääressä suurta nojatuolia tai sohvaa tai muutakaan mööpeliä, vain pelkkä pehmeä matto, mutta hyvin löhöily sujuu siinäkin!
               Ja että minä rakastan sitä tulen rätinää!
               Rakastan talviaamuina sitä samaa ääntä tuvan suuressa uunissa, kun otan samalla aamupalaa ja uunissa palaa samaan aikaan sylillinen suuria puita. Se on kotoinen ääni, joka tekee mielen hyväksi ja onnelliseksi.
                Iltalenkillä mittari näytti -2 astetta pakkasta. Koiran kanssa nautittiin viileästä ja seisottiin tähtitaivaan alla kuin hölmöläiset! Yritin etsiä satelliittia, mutta ainuttakaan ei sattunut silmiin.
                 Ensimmäinen lokakuuta.
                 Tervetuloa alkutalvi!


P.S. Sain eilen kirjeen. Ihan oikean kirjeen, postimerkillä, kirjekuoressa ja tiputettuna muun postin mukana postilaatikkooni! Nautiskelin joka hetkestä, kun poimin sen muun postin sekaan ja sujautin kainalooni.
Sydän oli suuri ja lämmin koko loppupäivän. Minulle oli postia!