Sua aattelen, kun päivän kimmelteessä
nään aavat veet.
Sua aattelen, kun kuultaa lähteen veessä
kuun kujanteet.
Sun nään, kun matkasauva kohoo tiellä.
Sun yhä nään,
kun vaeltaja vaivoin kulkee siellä
yön pimeään.
Sua kuuntelen, kun laine rannan kehtoon
kohisten käy.
Saan usein ääntäs kuuntelemaan lehtoon
kun hiljentäy.
Oon luonas sun; pois kauaskin jo lähdet,
jäät lähellein.
Jo päivä painuu, kohta syttyy tähdet.
Käy vierellein!
(Armaan läheisyys säv. Toni Edelmann, san. Johann Wolgang Goethe, suom. Uuno Kailas)
nään aavat veet.
Sua aattelen, kun kuultaa lähteen veessä
kuun kujanteet.
Sun nään, kun matkasauva kohoo tiellä.
Sun yhä nään,
kun vaeltaja vaivoin kulkee siellä
yön pimeään.
Sua kuuntelen, kun laine rannan kehtoon
kohisten käy.
Saan usein ääntäs kuuntelemaan lehtoon
kun hiljentäy.
Oon luonas sun; pois kauaskin jo lähdet,
jäät lähellein.
Jo päivä painuu, kohta syttyy tähdet.
Käy vierellein!
(Armaan läheisyys säv. Toni Edelmann, san. Johann Wolgang Goethe, suom. Uuno Kailas)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti