Levoton tuhkimo

Olen ollut tämän viikkoa kamalan levoton ja rauhaton. En ole oikein malttanut tarttua mihinkään järkevään hommaan vaan seikkailen tuumaillen ja miettien kaiken päivää mihin sitä ryhtyisi ja loppujen lopuksi huomaan, etten ryhtynyt mihinkään!
               Mökkilomaan on kolme päivää.
               Kai silläkin on oma osansa jännityksessä, vaikka enemmän minä sitä innostuksella odotan kuin jännityksellä! Minulla on harvoin ollut tilaisuutta lähteä matkaan tai reissuun täysin yksin, aina on ollut jonkinmoinen perhekunta mukana, joten tämä reissu on senkin puoleen minulle hirmuisen tärkeä. Pääsen irtautumaan täysin kaikesta sellaisesta, joka enemmän tai vähemmän on ollut käsijarruna. Ja autoilu vielä kaupanpäällisenä!
                 Olen aina rakastanut autoilua, autolla matkustamista - ja varsinkin yksin!
                 Jos saisin valita, en koskaan ottaisi ketään kyytiin. Minusta automatkat eivät ole seurustelua vaan omaa aikaa varten... kuulostipa tuo lause itsekeskeiseltä... ei ihan ollut semmoisin sävyin tarkoitus tuota lausetta maalailla, mutta tarkoitin vain sitä, että mitä autoiluun tulee, siinä hommassa olen täysi erakko! Ja nyt sitten saan istua autossa nelisen tuntia mennen tullen!
                Sitä saa mitä tilaa!

Tänään rantalenkillä tuli jo vähän kylmä. Näpit ainakin saivat jääkalikan ominaisuuksia, vaikka oli lapaset käsissä. Aallot löivät rantaan ja tuuli irrotteli keltaisia lehtiä koivujen oksista. Miten sitä selviää niistä pakkasista, kun nämä muutaman plus-asteen kelit jo laittavat hytisyttämään?
             Aurinko paistoi kuitenkin koko päivän ja teki päivästä niin kauniin, että sielussa lauloivat varpuset! Odotan vielä sitä pientä rapsahtavaa syyskeliä tämmöisten päivien lisäksi. Semmoisia, että lammikoissa on aamulla jääriite ja nurmi valkea...

Kotona mentiin suoraan takan ääreen ja tuikattiin takkaan tulet. Koirakin, joka yleensä ei hirveästi nauti kuumista paikoista paksun turkin takia, makasi kuin tajuton hehkuvan kuuman takkatulen loimussa. Minä olin säästänyt Kodin Kuvalehden tähän hetkeen ja lueskelin sitä jalat ojoksissa ja nautin kun lämpö kuumotteli sääriä.
           Kintut ovat olleet vähän kipeät, kun olen muutamana päivänä treenaillut vähän erilaisia treenejä kuin tavallisesti. Löytyy uusia lihaksia, kipeitä uusia lihaksia. Lämpö tekee senkin puoleen hyvää jaloille ja oikeasti meinasin nukahtaa kun oikein pääsin rentoutumisessa alkuun... Olen nukkunut tänä viikkona vähän huonosti ja näköjään se uni vaje jossain kummittelee heti kun vähän kroppa rentoutuu.
            Tai sitten pitäisi ahertaa enemmän ulkona, että olisin niin väsyksissä, ettei muuta mahdollisuutta olisi kuin uni...

Mutta jos joku tietää hyviä rentoutumis/rauhoittumis rituaaleja illaksi ennen nukkumaan menoa niin kaikki vinkit ovat tervetulleita. Saisi tätä levottomuutta vähän helpotettua edes yön ajaksi...
            Haukotuttaa jo.
            Se on hyvä merkki.
            Kai tämä kirjoittaminenkin vähän auttaa, kun saa suurimmat ajatukset pois päästä pyörimästä.
            Eli taidan käyttää tämän hetken hyväksi ja painun pehkuihin.
            See ya!