Päivä väsytti minut täysin ja vaikka iltajuoksu teki päälle hyvää, se vei iltasella sitten ihan finaaliin. Yhdeksän maissa rupesi tihuttelemaan ja nyt vettä tulee räystään mitalla... Kuuntelen kohinaa ja kohta suljen tämän aparaatin ja sammutan valot ja kuuntelen pimeässä sadetta ♥
Itkettikin äsken, kun puhuttiin Miehenmurun kanssa. On ikävä ja nyt on semmonen olo jälleen, että vihaan sitä, ettei olla joka ilta yhdessä. Kaipaan syliä, pusuja ja meidän juttuja ♥
P.S. Tämä laulu oli eilisestä leffastani ja se sai minut kyynelehtimään (silloinkin!).
Jotenkin laulu sopii tämmöiseen sadeiltaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti