Talven valoja

Ei näkynyt eilisiltana superkuuta täällä päin isänmaata. Pilvipeite oli vahvasti tiellä. Pakkasella pysyttiin kuitenkin vielä tänään, niukasti, mutta kuitenkin. Harmittaa jos tulevat plussakelit vievät kaikki lumet, kun nyt vihdoin saatiin maa valkeaksi hyvissä ajoin.
        Laitoin talon lämpiämään eli takkaan ja uuniin tulet ja lähdin koluamaan aitan peräsiä ja nappaamaan sitä vanhaa AIV-rehun säilöntäainepulloa hyppysiini. En tiedä miksi, mutta siinä oli pohjalla vettä ja vesi oli jo hileinä, joten jouduin raahaamaan sen ensin suihkuun. Pesin ja lämmitin jäähileet pois ennen kuin pääsin huuhtomaan ja kuivaamaan sitä kunnolla. Ihana luomus ♥ On siinä joku lasinpuhaltaja saanut puhaltaa, liekö pyörtynyt työnsä päätteeksi. Meillä näitä pulloja on kolme ja yksi sinne aitan uumeniin jäi myöhempää käyttöä varten.
        Kotoa ei löytynyt sopivaa valoketjua omiin suunnitelmiini, joten kun seuraavan kerran kiepsahdan kaupungissa, pitää tuoda jotain valkeaa ja mukavannäköistä ketjua pulloon. Nyt vain kokeilin valoefektia väliaikaisella ratkaisulla ja mukavasti suurikokoinen lasimöhkäle toisti valoa nurkkaa.
       Kunhan saan sen valmiiksi, niin siitä tulee hieno! ♥

Ulkokuistillekin sain sypressiin vähän valoa, kun kieputin ketjun sen ympärille. Vielä kun kuistille hankkisi sen ison paperitähden niin sen valaistus olisi valmis. Uudet pinnat, valkea tupa ja tilava kuisti antaa minulle valtavasti vapautta ja kokeilumieltä, nyt kun jaksaa oikeasti miettiä jouluvalaistustakin. Viime jouluna olin vain tyytyväinen, että tuparemontti valmistui ainakin suurimmalta osin jouluksi... Ei siinä oikein ehtinyt joulumieltä valoista saada. Nyt otan sen vahingon takaisin moninkertaisena!

Ilta pimeni nopeasti ja minulla oli tänään juoksupäivä. Olin vetemässä juoksunuttuja niskaan, kun juoksukaveri kävi jo pihalla kyselemässä: hurjan iso rusakko tepsutteli pihan poikki ja kurkisti ikkunaan, että ollaanko sitä valmiita! ♥
       Sain sitä vastoin lumituiskun seurakseni. Koko alkuillan oli tuuli navakoitunut ja kun lähdin viiden maissa juoksemaan niin tuulen sekaan ehti jo luntakin! Jalalle sai hakea vähän pitävää hankea tienreunasta, kun tie oli ajettu niin liukkaaksi joka kohdasta ja lauhtuva keli oli vähän auttanut autoja siinä. Hyvin lenkki kuitenkin meni ja oikein nautin, kun pääsin maantien pimeydestä kylätielle, missä tuikki valoja milloin missäkin.
       Lämmin sauna teki kyllä hyvää lenkin päätteeksi ja olisin kai voinut painua suoraan yöunille saunanlauteilta. Nälkä ulvoi vatsassa kuitenkin siihen malliin, että jotain oli saatava juoksujaloille etteivät ihan kuihtuisi energian puutteeseen!
        Iltasella laitoin tuikut palamaan, kahmin jo ensimmäisen jouluvalon ikkunaan (tosin siitä oli yksi lamppu palanut eli vajaalla valolla mennään hetki!) ja neuloin Miehenmurrikalle sukkaa. Siitä tulee todella minun näköiseni, malli muuttuu sitä mukaan kun teen sitä ♥ Tuleekohan siitä sukka ollenkaan!

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
274. juoksupäivä (100 vko alkaa)
- 1734, 5 km
- 7.4 km kylälenki (43 min)
- hyvältä tuntui juoksu, vaikka välillä huivi suun edessä ahdisti enemmän kuin auttoi. Kylmän kelin huonoja puolia
- ryhtiä yritin jälleen vääntää paremmaksi ja kyllä kai se juoksun helppoudesta päätellen oikeaan suuntaan menikin
- askeleet pidin lyhyenä liukkauden ja myös tehokkuuden takia, hyvin onnistuin siinäkin
- jalat jaksoivat yllättävänkin hyvin, kun ottaa huomioon tämän sairastelujakson ja kaiken!
- -2 pakkasta, lumituiskuinen ilta, tiellä oli vähän juoksupaikan hakemista, muuten hyvä keli juosta!