25. marraskuuta 2016

Juupas-eipäs talvi ja valonlähettiläs!

Talvi ei nyt tiedä, että tulisiko se jäädäkseen vai menisikö tullakseen.
         Tänä aamuna oli maa valkean ihanuuden peitossa ja tässä torpassa taas emäntä virnisteli leveämmin kuin naama olisi antanut myöten. Maisemat olivat ihanat ♥ Valoisat, vaaleat ja jotenkin niin ihanan tunnelmalliset. Kunhan nyt tuo mittari vain pysyisi nollan alapuolella...
         Lämmitin tupaa, pesin pyykkiä, tein sytykkeitä ja korjailin takkeja ja pusakoita ja silti tuntui, että aamupäivä meni vähän maleksiessa. Tapoin aikaa, ettei olisi tarvinnut ryhtyä siivoamaan, vaikka oikeasti ei minulla sitäkään hommaa vastaan mitään ollut. Kävin kaupassakin ennen kuin tartuin imurin varteen, mutta olisi pitänyt vaan jättää illaksi sekin kauppareissu. Ehdin kotiin niin puhelimeen tuli viesti saapuneesta paketista, jonka voin hakea kaupan yhteydessä olevasta Postista.
         Tyypillistä!
         No, kunhan ei Posti anna sitä ihan heti jollekin jouluttomalle, niin ehdinhän minä sen hakea.
Nopea ruoka naamaan ja siivoamaan.
      Erehdyin kyllä tämän tästä johonkin "syrjähyppy hommaan" ja imuri huusi pitkän aikaa itsekseen kun välillä piti korjailla kenkiä ja sitten laitella jouluvaloja päälle. Olen kyllä ihmeellinen tämän haaveilun kanssa, kun aina unohdun johonkin muualle kuin missä pitäisi olla. Ei uskoisi, että olen oikeasti sellainen haahuilija, kun työmaalla olen sitten piirun tarkka ja mieluummin nopea kuin normaali!
Tänään laittelin omaan kammariin vähän talvikaamosta. Vaihdoin päiväpeitteen tummaksi ja tungin jouluvaloja (!!) ikkunan väliin. En tiedä mitä tekemättömiä töitä yritän tänä vuonna kompensoida noilla jouluvaloilla, mutta kohta varmaan palaa jostain tämän kylän virtapiirit, kun minulla on niin monta valosarjaa yhtä aikaa päällä!
        Testailen tätä ikkunanväli-valoa ja vaihdan sen sitten perinteiseen tähteen, jos alkaa vaikuttaa siltä, ettei se ole minun makuni mukainen. Ehtiihän tässä vielä ennen joulua vähän fiilistellä eri vaihtoehtoja ♥

P.S. Näin viime yönä ihanaa unta meidän koirasta ja sitten tuntuikin taas kamalan pahalta nousta aamuun, missä se oli ollut vain unta... Koiruus olisi tykännyt näistä keleistä, kun ei vielä pakkanen pure tassuja, mutta ei ole nää kuumakaan paksun turkin kanssa ♥ Kaipaan koiran kanssa puhuttuja juttuja ja sitä ihanaa katsetta kun se vilkaisi alta kulmien että "ai, taas näitä juttuja!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti