Tänä iltana satoi vettä.
Koko päivän pilvet roikkuivat ja riippuivat ja näyttivät uhkaavasti siltä, että minä hetkenä hyvänsä voisi niskaan rojahtaa ensimmäinen kevätsade. Alkuillasta se sitten alkoi ja iltalenkillä kastuttiin koiran kanssa. Vieläkin ikkunalauta ropisee.
Pitkästä aikaan saa nukahtaa sateen ääneen.
Hyvää yötä, sateen tuhrima maailma!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti