Musiikilla kyllästetyt ♥

Ihana aurinkoinen päivä ♥ ja lämmin!
      Tämmöistä syyskuuta, kiitos.
       Harmitti nukkua pitkään, meni monta tuntia aurinkoa hukkaan, mutta olin ennätysnopea aamupalalla niin pääsin edes säädylliseen aikaan pihatöihin.
        Nappasin trimmerin hyppysiini ja pärryyttelin pihamaan läpi. Kaikki nurkat kävin läpi, mitä pihamaan tontilta löysin ja siistiä tulikin, mutta olipas urakka! Minun trimmerini on muotoutunut raivaussahasta, on poweria eikä takerru ihan pieniin korsiin, mutta sen kantaminen on sitten aikamoinen jobi. Piti yrittää muistaa kantaa jaloilla eikä selällä, sillä vaikka se on kaksipisteisissä valjaissa niin silti tuntuu, että koko paino rohjottaa harteilla...
        Loppupäivästä ajelin työnnettävällä leikkurilla sitten viinimarjapensaan aluset ja siistin vähän semmoisia kulmia, mihin ei isolla koneella päässyt. Huomenna viimeistelen nurmen, jos on yhtä hyvä keli kuin tänään ♥
         Sitten laitan kuvia. Tänään en ehtinyt niitä ottaa ennen pimeää (!!) kun iltasella piipahdin lenkilläkin. Hyvin kulki ja tämä emäntä nautti, kun jaloissa on taas entistä ja ehkä vähän uuttakin puhtia. Ihmettelin Miehenmurrikallekin, että voiko henkinen kuormitus tehdä lihasjumeja ja kroppaan jumitiloja noin muutenkin?
        Tiedän, että henkinen puoli on yhtä tärkeä kuin fyysinenkin, mutta silti... Voiko henkinen paine ja kuormitus oikeasti oireilla fyysisesti lihajumina?

Tänään huomasin, mikä vaikutus musiikilla on.
       Äiti ja isä ovat innostuneet YouTubesta ja kuuntelevat musiikkia joskus monta tuntiakin YT:n kautta. Konsertteja ja kappaleita. Niiden uusi harrastus! Tänään sitten kuunneltiin kahvilla jotain kappaletta, joka oli noussut jostain lehtijutusta tietoisuuteen ja päädyttiin sitten huudattamaan vielä lopuksi jokaisen omaa suosikkia. Bonuksena laitoin yhden kappaleen ihan randomina vielä lopuksi ja isä herkistyi ihan kyyneleiden nieleskelyyn asti...
       Hämmennyin.
       En nimittäin kovin montaa kertaa ole huomannut tätä puolta omasta isästäni.
       Ehkei se sitten ole ollut mikään herkkis ennen. Jos lie ikä tekee tehtävänsä myös tässä asiassa.
       Tulipa vaan taas todistettua miten äärettömän vahva voima musiikilla on tunteisiin ja musiikin kokemiseen. Jotkut kappaleet tuovat kylmät väreet uudelleen ja uudelleen ja vaikuttavat jossain sielun uumenissa.
        Itselleni musiikki on näinä päivinä ollut tietysti lenkkimusana powereita antavaa treenimusaa, mutta myös muuten "eheyttävää" ja voimia antavaa terapiaa. Olen kuunnellut lähinnä semmoista rauhallista ja hyvän mielen musiikkia.
         Erityisesti tämä linkki on tehnyt minulle hyvää ♥

Musiikki: Suvi Teräsniska - Kaunis ja Peloton

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
lauantai 23.9.2017
387. juoksupäivä (141 vkoa takana)
- 2395.2
- 7.2 km kylälenkki (38min)
- jo aika kertoo sen, että jalat toimivat nyt ihan eritavalla kuin ennen ja kai oikeat kohdat jaloissa, sillä en koko ajan juokse reisilihasten voimin pelkästään
- että kai ne pohjalliset toimii, vähitellen
- hengitys hyvää ja yritin hengittää vatsan kautta, rentouttaa kuulemma lantion aluetta ja parantaa ryhtiä
- askellus parempaa, kunhan muistan lyhentää askelta ja tulla maahan vähän polvi koukussa enkä jalka suorana töksäyttää
- ryhti kestää, huomaa kyllä jo nyt mikä merkitys keskivartalolihaksilla on. Lisää vaan treeniä!
- ei oikeastaan kipukohtia missään ,tavallista pakottelua lenkin jälkeen jaloissa, hoidin kylmä-kuuma hoidolla saunassa. Ihan punoittivat jalkaparat moisesta!
- +13 astetta, vähän viileä, joka vaan oli hyvä. Kiva juoksu ja hyvältä tuntuu se, että kulkee!!