27. syyskuuta 2017

Kurpitsalyhtyjä ja syyshämäryyksiä

Tämä päivä menikin sisar hento valkoisena, kun Miehenmurri jäi sairaspäivää viettämään. Koko yönä ei oikein saatu nukutuksi: Miehenmurrikalla oli heikko ja kuumeinen olo ja minä olen sen verran herkkä unieni kanssa, että jokainen liikahdus vei minulta unet.
      Makoilutin Miehenmörriä koko päivän milloin sohvalla ja milloin sängyssä. Eipä olisi ollut pihatyöpäivä oikein muutenkaan. Vähän semmoinen hämärä ja kostea keli eikä mitenkään lämmin. Vein kuivumassa olleet lantut ja punajuuret kellariin ja istuttelin eilen ostamani kanervat ruukkuihin "valeistuksiin" kun en saanut vielä eilen sitä isoa sypressiä tuohon kuistille (möks!).
      Muuten päivä meni sisäpuuhissa, kun piti vahtia potilasta samalla. Sainpahan ainakin sisähommat tehdyksi.
       Erikoisin urakka oli kurpitsojen kaiverrus lyhdyiksi ♥
 Isot kurpitsat olivat kyllä näyttäviä, mutta niihin reiän saaminen olikin sitten jo vähän haastavampaa. Keräsin kaikki jäätelökauhat ja isoimmat veitset, mitä tämä torppa suojissaan piteli. Tein reiän pohjaan, kun en halunnut pilata kurpitsan pintaa ja kun minun kurpitsani olivat vähän mukeloisia pohjastaan, niin sain samalla ne kestämään pystyssä.
 Sisältä löytyi pehmeää maltoa ja siemeniä, jotka kyllä kuopsuttamalla lähtivät oikein hyvin, kunhan pääsi niihin käsiksi. Ensimmäinen kurpitsa meni harjoittelussa, mutta toisen kanssa aikaa meni enää puolet edellisestä. Miehenmurrikkaa vähän huvitti minun touhuni, mutta juuri tällainen puuhastelija minä olen. Innostun, teen ja touhuan ja rakastun tekemisiini ♥
Pienempi kurpitsa sai luvan olla pöydällä...

...Mutta isompi oli pakko laittaa maahan, sillä se painoi vielä onttonakin ihan kamalasti!
Postauksen lopuksi laitan vähän kuvia kuistista ja siitä, millaiset kurpitsalyhtyni ovat illan hämäryydessä. En halunnut tehdä niistä mitään halloween-kurpitsoja vaan klassikko-lyhtyjä, joten porasin niihin isän porakoneella ja puuterällä reikiä sinne ja tänne. Varoen kuitenkin, etten murra kuorta (siitä ei kyllä ollut pelkoa, jätin nimittäin kuoren aika paksuksi, kun pelkäsin, että saan kurpitsat rikki).
       Kuistin kasvitkaan eivät ole mitään hohdokkaita, mutta ajattelin nyt nostaa kuitenkin tolpat kuistin puolelle, että saan kanervat ja hopealanhan johonkin hetkeksi ennen kuin saan ostettua sen sypressin...
Naapurin isäntäkin pyörähti tuossa 'meidän' pellolla puimassa. Kai se alkaa olla pakko pyörähtää, jos aikoo saada viljat talteen. Voi olla aika märkää jyvästä, mikä tuostakin pellosta tänään tuli. Vähän säälitti ihan, kun koko kesän isännän vilja on ollut komeaa, tuuheaa ja tasaista ja nyt piti puida ties minkämoisella kelillä!
       Ei käy kateeksi.
Aurinkoiset päivät taisivat olla jokin vahinko, sillä luvatusta helleviikosta ei kyllä näy alkupäivien jälkeen merkkiäkään... Onneksi ei tehty suuria suunnitelmia aurinkoisten päivien varoiksi. Nyt on saanut vähän improvisoida näiden hommien kanssa kuitenkin.
        Eilenkin kävin katsastamassa auton, kun aamusta jo oli niin huononnäköistä tuon ilman kanssa. Katsastus sujui hyvin ja sain luvan ajaa taas vuoden autollani. Polttimot seisontavaloissa olivat kärvähtäneet, mutta katsastusmies vaihto ne ystävällisyyttään jo hallin puolella. Muuten sain hyvät arvosanat.
        Huh.
        Kahdeksantoistavuotiaalle autolle jokainen katsastus on vähän stressitilanne - tai siis lähinnä auton huoltajalle.
        Mutta nyt niitä iltaisia kurpistakuvia. Kurpitsojen sisällä on nyt minun "pallovaloketjuni" sillä ei sieltä ihan minkälainen valo näkynytkään läpi! Ja tavallista tuikkua ei voi kurpitsojen sisälle laittaa sillä niiden lämpö kypsentäisi kurpitsan kypsäksi - ja sitähän emme halua!


Hämärän hetkiä syyskuun viimeisiin päiviin, mussukat ♥

- Alma

 

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
tiistai 26.9.
388. juoksupäivä (142 vko) 
- 2402.4 km
- 7.2 km kylälenkki (38 min)
- jalat jaksoivat hyvin, käytän kai vihdoin oikeita lihaksia
- kotona takareisi kiristeli itseään ja pohje antoi ensimakua kipeydestä... 
- väsähdys 5km kohdalla ja tekniikka vähän petti
- ryhti kesti, askellus parempi (paitsi ilmeisesti jalkojen mielestä)
- ALAMÄKIJUOKSU toimi ekaa kertaa todella hyvin!
- +10, keli huono, kolea, pimeä ja kostea

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti