Kuu pomppii pilven reunan taakse ja esiin, ja tuijotan sitä ikkunastani. Muu talo on jo hiljainen, kun televisio ei tarjonnut kuulemma "kertakaikkiaan yhtään mitään katsottavaa".
Työpäivä meni niin kuin nyt maanatait menevät. Harkiten loppuun asti. Trimmattiin ja tehtiin kukkapesiä ja vain toinen saatiin valmiiksi. Käsiteltiin toistemme viikonloput iloineen ja suruineen ja tulipas taas huomattua, että mitä merkitsevät oikeasti semmoiset tyypit, jotka ovat "minun jengiä", minun puolellani vaikka jäihin vajottaisiin! Ihania likkoja ♥
Oli taas vähän sellainen erikoisempi viikonloppu tunneskaalojen suhteen ja jos päättyi lauantai-ilta itkuun, niin samoin päättyi sunnuntai-iltakin. Erona vaan se, että lauantai-iltana sain itkeä yksin ja sunnuntai-iltana, minut kahmaistiin karhumaisen lämpöiseen syliin ja sanottiin, ettei minun pitäisi välittää muista ja muiden sanomisista.
En minä välitäkään... paitsi sitten kun kuppi tulee täyteen!
Olen taas vähän herkillä, kun asia kun asia itkettää.Voisikohan tästä(kin) syyttää geenejä?!
Kotonakin odotti trimmaus, mutta kyllä kotona olisi odotti vähän jotain muutakin. Kukkapenkit ovat kuin tornadon jäljiltä, kun on satanut ja tuullut kolme päivää milloin mistäkin suunnasta. Komea ritarinkannus on kaatanut kaikki kukkansa ja muutenkin penkit pullistelevat rojusta ja tippuneista kukista! Hohhoo!
Päätin keskittyä vain siihen trimmaukseen tänään, nurmeen huomenna ja kukkapenkkeihin sitten vaikka keskiviikkona...
Pilates tuntui pitkästä aikaan (varmaan viikko tai puolitoista välissä) todella kivalta. Ja tuntui myös lihaksissakin! Pitäisi saada raivatuksi aikaa myös tälle osalle treenejä, mutta tuntuu, että uupuu juuri se muutama tunti päivästä, että ehtisi kohtuullisessa ajassa kaikki tehdä. Tänään kuitenkin sain lihakset itkemään vatsalihasten ja pakaroiden osalta ♥ Jee!
Viime yö oli kuuma ja nukuin huonosti. Miehenmurrikka nukkui paremmin, mutta minä pyörin ja hyörin kuin lasten hyrrä ympäri ja ympäri enkä löytänyt asentoa millään. Toivottavasti uni ottaa kiinni tänään vähän paremmin.
Kömmin peiton alle ja nappaan kirjan hetkeksi seuraksi.
Tänään tipahteli jo keltaisia lehtiä koivusta. Alkaako se tehdä jo syksyä?
Kohta pääsen takkatulen ääreen lukemaan, sohvalle Murun kanssa katsomaan syysleffoja ja pihamaalle haravoimaan toppaliivi päällä ♥
Elokuu. Ei hassumpi kuukausi ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti