7. kesäkuuta 2017

Kurkut maahan

Viime yönä heräilin melkein tunnin välein ja koko ajan olin muka herännyt herätyskellon soittoon.. Taitaa taas olla vähän sipissä tämä emäntä. Kukkaviikko on aina raskas, mutta jotenkin nyt kun se sattui kasvimaan kanssa samalle viikolle, olen ollut ulkona melkein 24 tuntia päivässä... Se näkyy naamasta - sekä päivettymisenä ja väsymyksen merkkeinä.
      Tänään ajattelin, kun saatiin työmaalla kukat haudoille (vain vaihtokukat jäi istuttamatta) että kunhan saan kurkut maahan niin en tee mitään. Pitää antaa kropalle vähän aikaa myös toipua ja olla tekemättä mitään.
       Kurkku-hommissa menikin yllättävän kauan ja se toimettomuus jäi vähän lyhyeksi kun laitoin saunan päälle heti kun kurkkumaalta pääsin. Pitänee kohta sitten napata kirja kainaloon ja lukea itsensä rauhalliseksi...
Istutin kokeilu erän kurkkuja tähän kesäkurpitsan kahden taimen perään. Kokeilen miten kurkku selviää ilman suojaa. Meillä on nyt kasvimaalla kolme erilaista kokeilu: kurkku suojalla ja taimena, kurkku ilman suojaa ja taimena ja kurkku siemenistä. Katsotaan nyt mikä versio tekee parhaimman tuloksen.
Viriteltiin ensin rautakehikko kurkuntaimien ylle, kun olin saanut ne maahan ja sitten kehikon päälle levitettiin muovi. Maa oli rutikuiva ja olisi kaivannut vettä enemmän kuin jaksoi kantaa! Öisin saisi sataa semmoista kevyttä ja mukavaa sadetta, en panisi hanttiin, kun vain päivät pitäisi poutaa ♥
      Olin töissä istuttanut tänään toista tuhatta kukkaa ja ei ihan jaksanut kurkkujen istutus inspiroida niin kovin, mutta tulihan nuo kuitenkin laitettua. Oli ihana puuhata paahteessa, kun on saanut koko alkukesän vain palella. Tykkäsin! Toivottavasti niska ei palanut, muuten olinkin suojautunut ohuella pitkähihaisella paidalla. Tänään nostelin lahkeita työmaalla ja näytin kalpeita kinttujani. Ei mitään väriä, kuin kalkkilaivan kapteeni. Jospa kesän aikana sitä väriä tulisi enemmän...

Toivottavasti taimet olisivat nyt vähän paahteelta suojassa ja kasvaisivat hyvin ja terhakkaasti. Ainakin niitä on yritetty rakkaudella kasvattaa ♥
       Ajattelin, että jos vain saisin aikaiseksi niin kävisin kasvimaan läpi joka viikkoa. Haraisin ja putsaisin jo alkavat rikkakasvit pois ennen kuin niistä isoja tulisikaan. Sama homma pitäisi käydä myös kukkapenkkien kanssa... Tarvitsen kaksi päivää viikkoon lisää - ja nimenomaan sinne viikonlopun puolelle vapaata! ♥
       Ihana, työteliäs kesä!
Sain istutettua viimeisen pensas-ostoksenkin. Syyshortensia.
       Se minun töyhtöangervoni on kuollut. Se sai silloin kylminä öinä kylmää ja nyt se on ruskea ja kuollut. Harmittaa älyttömästi etten tajunnut suojata silloin sitä mitenkään, en arvannut että se on niin arka...
        Nyt on siis kaksi pensasta ja yksi kuolemaa tekevä pensas minun pensasryhmässäni.
        Hmph.
        Istuin saunassa ja katselin ikkunasta vihertävää, rakasta maisemaa ja ajattelin, että pihatyöt ja pihan tuijotus ovat kyllä parasta terapiaa, mitä väsynyt mieli voi saada ♥ Saunan lämpö ja päivän touhut tekivät minut niin väsyneeksi, että kun Miehenmurrikan kanssa soiteltiin niin ei paljoa saanut puhekaveria minusta.. Olin ihan kuitti ja väsyksissä.
       Ohhoo.
Minulla on ongelma.
       Olen saanut kevättalven aikana 5 ylimääräistä kiloa joko lihaksien mukana tai läskin. Lisää kuitenkin on tullut ja sen huomaa parhaiten housujen kanssa. Mitkään ne housut, jotka mahtuivat viime kesänä eivät mahdu enää tänä kesänä. Tänäänkin kasvimaalle yritin vetäistä shortseja jalkaan niin nippas nappas olivat kuin pingotetut miun päällä! Reisistä varsinkin.
      Miehenmuru sanoo niitä lihaksiksi, mutta voiko muka olla, että lihaksia olisi tullut 5 kiloa lisää sellaisena kevättalvena kun juokseminen on ollut vähäisempää kuin ikinä! Ihan ei mene kyllä täydestä sekään selitys.
       Kohta ei Miehenmurri jaksa kantaa enää kynnyksen yli...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti