27. kesäkuuta 2017

Fiilis hakusessa...

Mietin tänään, kun kyykittiin sadevaatteet päällä, että häiritseekö sää näin paljon talvella kuin mitä se kesäkuukausina tekee? Kaipa. Kyllä muistan tuskailleeni plussakelejä silloin kun pitäisi olla kovimmat paukkupakkaset, mutta se ei ole ihan sama kuin nämä kesän kalseat päivät. Talvea riittää iäisyyden, mutta mahdollisuus kesää kestää vain muutaman kuukauden.
       Tänään satoi puolen tunnin välein.
       Sadevaatteet roikkuivat niskassa milloin napit auki ja milloin tiiviisti ylös asti napitettuina. Kyykittiin aamusta kukkien parissa, jokainen oman huppunsa alla ja omien ajatustensa kanssa. Ei puhuttu toistemme kanssa kahteen tuntiin juuri mitään, kun tehtiin Aikun ja Annin kanssa jokainen omaa riviä ja kukapa sitä hupun alle olisi mitään kuullutkaan.
         Ehti ajatella paljon kaikenlaista.
         Enimmäkseen minä ajattelin Miehenmuruani, ensi viikon kesälomaa ja Hangon hiekkarantoja ja helteitä, jotka tulevat ensi viikoksi Suomeen jäädäkseen ♥ Olen optimisti tämän asian suhteen. Ostin tänään, kun kävin vähän vaatekaupoilla töiden jälkeen, muutaman hihattoman paidan enkä ainuttakaan pitkähihaista. Aion saada kesähelteet Suomeen vaikka väkisin. Mukaan tarttui myös college-housuja ja shortsit, kun ei taida näihin jalkoihin enää muut mahtua.
        Kahden ja puolen kilometrin huokaus.
Päivän lopuksi meillä oli töiden puolesta ensin vähän tutustumista naapurihautausmaan uudenkarheaan taukotiloihin ja sitten fysioterapeutin luento ja "jumppa" työergonomiasta. Hyviä venytyksiä fyssari näytti ja tarttui ihan hyviin juttuihin, mutta... Jotenkin se on niin teoreettista. Itse työ on aika raadollista ja aina ei pystytä tekemään ergonomisia tai oikeita valintoja. Esimerkiksi jalkineet ovat yksi miinus, joka vain täytyy meidän hommassa sietää. Jos on märkää niin kumisaappaat jalassa ollaan koko päivä, vaikka kävisi jalkoihin ja selkään kuinka... Ja muutenkin. Olosuhteet eivät aina ole optimaaliset vaan joskus pitää myös kuormittaa kroppaa vähän vaikeissakin paikoissa.
       Poimin fyssarin jutuista itselleni hyödylliset vinkit ja jätin ne muut, varsin teoreettiset ohjeet ihan vain ohjeiksi.
        Työpäivän jälkeen väsytti. Oikeastaan ihan kaikki.
        Nukuin kevyttä unta puolitoista tuntia ja sitten kävelin vähän pihamaalla kun oli sateesta taukoa. Kukkapenkit rehottavat ja ruoho on kasvanut taas mahdottomia! Kasvimaallekin pitäisi saada kuokkaa maahan, mutta miten menet kun koko ajan sataa...
Uimaan menoa harkitsin vielä ennen iltapalaa, mutta sateinen päivä teki olon jotenkin viluiseksi eikä uiminen houkutellut. Pitäisi saada uiminenkin ohjelmistoon eikä värjötellä rannalla. Kaipaan sitäkin. Iltaisia uinteja ja sitä olotilaa kun iltasella saa kömpiä peiton alle iho lämpöisenä viileän uinnin jälkeen... Kaipaan "omaa rantaani"...
      Ei ollut ihan paras fiilis tämän päivän annos.
      Toivottavasti huomenna olisi parempi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti