Viikko sitten tuskailin, kun juoksu ei kulkenut ja juoksin ainoastaan ns. minimatkoja verrattuna omiin normimatkoihin. Tänään olin äärettömän onnellinen kävely-juoksu-lenkistäni, jonka kilometrejä tuli vaivaiset neljä! Mutta kun on ollut 8 päivän tauko kaikenmaailman lenkeissä niin osasin TODELLA arvostaa tämänpäiväistä ihanuutta ihan toisella tavalla ♥ Jos kropan osat osaisivat puhua omineen, olisivat jalat hihkuneet hurraata ja sydän laulanut aarioita ♥
Ihan huippua, vaikka olikin vain kävely-juoksua ♥
Tästä se lähtee ja tästä lähtee myös yskä. En jaksa enää yskiä, joten aion hylätä tämän köhän johonkin pientareelle heti huomenissa...
Synnillistä, tiedän, mutta kun minun vapaani tarkoittaa omaa aikaa ja oma aika tarkoittaa tätä meuhkaamista, niin minkä mahdat!
Tein tänään koko päivän KASVIMAATA ja käytinkin kyllä kaiken talven aikana keräämäni innon ja tarmon sen tekoon. Tuli siisti, selvä ja säntillinen. Vähän kuin minä... hih! Rakastan järjestelmällisyyttä keittiössä, siivouksessa ja käsitöissä - ja puutarhassa! Muuten minun järjestelmällisyydellä on kaksi naamaa.
 |
| Tänä vuonna herneiden tueksi laitoin äidin ja isän talon ympäriltä puretun koiraverkon. Vähän jäi 8m lyhyeksi, mutta siirsin yhtä tolppaa hieman sisemmäksi niin sain verkon kiinni. Toivottavasti kasvu ei ole sitten korkeampaa kuin minun tukeni... |
 |
| Kesäkurpitsa ja kurkku jäivät vielä laittamatta, kun vähän pelottaa nuo hallaiset yöt vielä, mutta jospa tämän viikon aikana saisin nekin laitettua niin ei tarvitsisi kasvihuonetta pidempään pitää varattuna vaan saisi muuttaa sen jälleen grillimajaksi ♥ |
 |
| Punajuuri ja lanttu saivat uuden kodin. Nyt jätin kunnon kaistaleet käytäville, joita sitten mahdollisesti kesällä ajelen tai trimmaan lyhyeksi. Muutenkin aion kyllä pitää huolta kasvimaasta paljon ennen kuin se kasvaa umpeen.. |
Etummaisessa lohkossa on vasemmalta oikealle: jättiauringonkukkia (kesän pakolliset kasvit!), yksi rivi hernettä, sitten vapaa alue vielä, johon laitan kesäkurpitsat, rivi lanttua ja kaksi riviä punajuurta.
Laitan vielä erikseen kyllä kartan tämän vuoden kasvimaasta, kunhan saadaan kaikki kasvit maahan ja saan kartan piirrettyä.
Noh. Picant-tilli tuli sitten ihan omalle rivilleen, joten ainakin meillä nyt tilliä riittää!
Loppulohkoon tuli 6 riviä sipulia, 7 riviä porkkanaa ja sitten taas kukkia. Tällä kertaa kehäkukkaa ja ruiskukkaa. Erilaisia lajikkeita. Ehkä vielä kesällä ostan rivin samettikukkia tuonne väleihin, kun ne ovat niin mainioita tuholaisten torjuntaan. Ainakin kaalin viereen voisi ostaa ♥
Olen todella innoissani tämän vuoden kasvimaasta ja toivon todella, ettei se nyt litsaannu missään sateisen kesän sateissa vaan kukoistaa ja kasvaa lämpöisen taivaan alla. Tietysti kiva olisi pikkuinen kosteuskin aina öisin, jos saisi toivoa...
Tästähän se homma vasta alkaa.
Kasvimaa vaatii aikaa, sitoutumista ja sitkeyttä.
Ja sitähän löytyy - ainakin sitoutumista ja sitkeyttä. Ajasta taitaa olla vähän puutetta...
Innostuin ajamaan sitten iltasella pihapiiriä vähän enemmänkin. Ainakin pihalta on nyt nurmi vähän lyhyempää. Pitänee tiistaina taas vähän jatkaa, kun huomiselle se lupaili vähän sadetta niin ei kehtaa märkää nurmea ajella.
Vaikka minulla se onkin aika työteliästä aikaa ja välillä tuntuu, ettei oikein muuta aikaa olekaan kuin pihapuuhat ja päivätyö, niin silti kesä on ihan mahtavaa. Tänä kesänä olen toki päättänyt, että jossain vaiheessa pitää aina viheltää peli poikki ja pitää niitä vapaita päiviäkin, vaikka nurmi olisi nivusiin ja kukkapenkit kukkisi rikkaheinää, sillä väsynyt puutarhuri ei ole enää niin tarkkakaan toimissaan kuin levännyt!
Ja muutenkin.
Kesä on niin lyhyt hetki Suomessa, että pitää siitä välillä nauttiakin ei pelkästään raataa ja tehdä töitä. Ajattelin tänään kun kyykistelin pellon reunassa, että naisystävätkin ovat jääneet vähän huonolle hoidolle... Pitäisi pyytää niitäkin saunailtaa viettämään ja parantamaan maailmaa ennen kuin ihan unohdetaan toisemme... Pitäisi saada aikaiseksi jotain yhteistäkin eikä vaan tätä omaa.
Miehenmurrikan kanssa puhuttiin iltasella puhelimessa ja on taas niin ikävä. Nähtiin vilaukselta silloin keskiviikkona kun koko homma meni ihan mönkään, joten melkein viikon tauko tästä tulee kun ollaan viimeksi sylikkäin oltu... ihan liikaa!
Mutta onneksi on ikävä ♥ Jos ei olisi edes ikävä niin se huolestuttaisi enemmän. Jos ei kaipaisi toista viikkoon, ei olisi ehkä mitään syytä enää nähdäkään. Nyt kaipuu ja ikävä on kuitenkin sitä luokkaa, että tuskin päästän huomenna irti, kun Miehenmörrin otteeseen saan! ♥
Ulkona on ihana kesäinen ilta. Kylmähkö, jos saan arvata, mutta juuri sellainen vaalean valoisa, että tekisi mieli mennä tekemään illan venyttelyt juuri leikatulle nurmelle. Aurinkotervehdys ja raapiva koira, vai mitä niitä venytyksiä nyt oli...
Tulethan kesä ensi viikolla, lämmön ja auringon ja pisamien kera?
Täällä ootellaan jo...
JUOKSUPÄIVÄKIRJA
351. juoksupäivä (127 vko)
- 2188, 3 km
- 4km metsätie (23min)
- 8 päivän tauon jälkeen lenkille
- yskän takia otin iisisti, mutta juoksin ja kävelin kuitenkin melko reippaasti. Varoin hengästymästä liikaa!
- juoksu tuntui kummalliselta, kun mihinkään ei koskenut, mutta silti vähän yritin etsiä että jos johonkin koskisi kuitenkin... olisi tutunpaa niin.
- jalat olivat kivuttomat, mutta ei niissä kyllä ollut oikein powereitakaan yli viikon tauon jälkeen!
- hengitys pysyi rauhallisena, kun en antanut sen nousta hengästymiseksi
- Hitsin kivaa taas! Juoksu varsinkin tuntui siltä, että vitsit kun pääsisi oikein kunnolla päästelemään!
- +13 ihana aurinkoinen kesäilta, tämmöisiä lisää ja kunnon juoksukunto lisäksi, niin tykkään! ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti