5. heinäkuuta 2014

Tuokiokuvia

Nukuin pitkään ja oli ihana herätä sellaiseen aamuun, että ensimmäisenä näkyi auringon säteet verhojen raosta! Makoilin sängyssä ja nautiskelin lauantaisesta kiireettömyydestä, pehmeästä peittomytystä ja unentuoksuisesta tyynystä.
          En meinannut osata pukeutua tänään niin kuin keli edellytti. Vaihdoin nuttuja varmaan kolme kertaa päivän aikana, kun ensin olin laittanut liian paljon ja sitten liian vähän. Minusta olisi helpompi jos vuodenajat menisivät tasaista käyrää myöten: keväällä viileää, kesällä kuumaa, syksyllä viileää ja talvella kylmää. Olisi ainakin vaatekaapissa aina ne vaatteet esillä, joita kulloinkin tarvitaan. Nyt piti etsiä taas hihattomia paitoja poolopaitojen alta...
          Ajoin nurmikon tänään ja se olikin venähtänyt viikossa taas sen verran pitkäksi, että vähän jäi nurmen pintaan nurmiroinaa. Ihanaa oli kuitenkin saunan portailta katsella siistiä pihamaata iltasella. Ihana oli päivä muutenkin. Ihmeellinen vaikutus tuolla auringolla! Mieli pompsahti maan alta korkeuksiin, vaikka suurempaa syytä ei ilolle ollutkaan kuin aurinko ja lämpö.
Kesävieras vuorossa on tänä viikonloppuna pikkusisko sulhoineen, mutta niiden kanssa yhteiselo on helpompaa eikä ole koko ajan semmoista tuskaista oloa siivottomuudesta ja sohvalla lojumisesta. Pikkusisko menee naimisiin kuukauden päästä ja kaikki keskustelut kietoutuvat nopeasti häihin ja häävalmisteluihin. Olen iloinen siskon puolesta enkä sen enempää kadehdi hänen onneaan, mutta toisinaan vaan tuntuu, että olisihan se ihan mukava tunne, että joku miehenmuotoinen haluaisi elää minun kanssani loppuelämänsä arjen ja juhlan.

Tänään oli taas uteliaat lehmännaamat aidan reunassa, kun iltasella kävelin kameran kanssa ikuistamassa heinäkuista alkuiltaa ja ihanaa valoa. Hassut otukset! Siinä ne seisoivat ja yrittivät nuoleskella minua, kun silittelin niitä otsasta. Kävi vähän sääliksi, kun lehmäntaimien ympärillä pyöri kärpäsparvi ja tunki korviin ja silmiin koko ajan.. reppanat!
Ja kivitaskun poikanen lämmitteli navetan muurin päällä. Ihana pörröinen kaveri ja se luritus on mainio - aivan kuin löisi kahta kiveä vastakkain! Usein kivitaskut kalkattavat iltasella kun lämmittelen saunaa tai tulen saunasta. Pomppivat kivikoissani ja lauleskevat.
Naapurin pelloilla seisoo vesi - ja joutsenet!
         Tänä iltana tämä joutsenpari hempeilivät heinämaassa ja kaulailivat pitkän aikaa. Minun sydämeni kiertyi taas torvelle ja kaikki se lämpöinen ja hyvä, mitä sydän-parka oli ehtinyt päivän mittaan sisälleen hankkia ilon ja riemun muodossa, rutistui kuivaksi.
         Tehdäänkö sydänsiirtoja surun ja ikävän takia?           
           

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti