Jaettua virtaa viikonloppuun

Olen tässä jo toista viikkoa nipistellyt itseäni aamuisin, sillä sen verran uskomattomalta nämä ihanat helleaamut ja auringonpaisteen täyteiset päivät ovat tuntuneet! Voiko tällaista Suomessa ollakaan, missä yleensä sataa ja on pakkasta kesälläkin!
           Ihanaa! Ihanaa! Ihanaa!
           Eilen, ennen töiden alkua, hemmottelin itseäni ja kävin kampaajalla ja leikkasin hiukset kesäisen lyhyeksi. Niistä tuli kivat ja silittelinkin koko eilisen päivän lyhyttä hiusmalliani niskasta päälaelle asti. Ostin kyllä hiustrimmerin samalla reissulla eli tulee seuraava hiustenleikkuu vähän halvemmaksi - ja kenties lyhyemmäksikin jos sattuu kone lipsahtamaan...
            Kun viikonloppu jälleen kutistui yhden päivän mittaiseksi, otin siitä tänään kaiken ilon irti. Koiraa käytin uimassa aamusella ja itseäni uitin iltasella.

 Siinä välissä kiukuttelin autolle.
            Minun pitäisi saada Hondaani virranjakaja, kun tämä nykyinen alkaa sanomaan sopimustaan irti. Opiskelin virranjakajan vaihtoa netistä, kiitos youtuben, ja nyt puuttuisi enää se jakaja! Uusi osa maksaa merkkiliikkeestä lähemmäs 500 euroa, mutta kun autoni malliin ei enää muualta niitä saa. Joku autoromuttamo myy purkuautojen osia, mutta mitä järkeä on ostaa semmoisesta autosta virranjakaja, jolla on ajettu enemmän kuin miun autolla ja pulittaa siitä vielä toista sataa!

Tuohon hintaan saan tehdä viikonlopputöitä melkein 60 tuntia eli nopeasti laskettuna noin 10 viikonloppua... Rakastan työtäni enkä tee sitä rahan takia (sillä olisin hullu, jos tekisin), joskus vain tuntuu, että olisi mukavampaa jos lottorivi osuisi kohdilleen joku kerta!
           Koko auton osan etsintä teki vain pahan mielen ja kiukuttelin nopeasti kaikille elollisille ja elottomille otuksille, jotka eteen tulivat. Päätin napata kirjan kainaloon ja istua ulkorapulle ja uppoutua kesäauringon polttamaan hetkeen - rauhaan ja hiljaisuuteen -  niin ja hyvään kirjaan!
           Se kyllä auttoikin!

Mieli parani ja kun iltapäivästä hain välipalaksi kourallisen oman maan mansikoita niin voiko paremmin kesäpäivää viettää. Ei voi! Iltainen uintireissu kruunasi päivän, vaikka rantaan oli tullut muitakin uimareita enkä ihan niin rauhassa saanut olla kuin mitä olisin halunnut. Vesi oli lämmintä, mutta tarvittaessa sai sukeltamalla kosketuksen kylmempäänkin veteen. Tämän lämpöisemmäksi ei tarvitsisi veden tullakaan, kohta siinä kasvaa sitten levää ja muuta öllötystä, joten tattis, tämä riittää!
            Tein huomiseksi vielä työmaalle viemisiä, kun ukot tulevat taas töihin. Leivoin juusto-kinkkusarvia ja gluteenittomia kinkkumuffinsseja niin on kaikille jotakin. Toivottavasti maistuvat.

Nyt pitäisi taas etsiä peitto ja tyyny ja odottaa jännityksellä aamuista herätyskellon ääntä.
      Elämme jännittäviä aikoja!