Laventelin tuoksuista ystävyyttä

Pidin perjantaina meidän naisporukalle saunaillan.
        Meitä on neljä naista ja ollaan pidetty yhtä jo monen monta vuotta. Ystävyys on alkanut samasta työpaikasta ja vaikka enää ei ihan samalla työmaalla kyykistelläkään, niin pyritään näkemään kuitenkin sen verran usein, ettei tarvitse itseään vielä esitellä!
         Olin odottanut kovasti perjantaita. Tässä talossa on juossut niin paljon ei-omia-vieraita, että oli ihana odottaa ja järjestellä iltaa 'omille ihmisille'. Olen meidän porukan kuopus. Ikäeroa on melkein kaksikymmentä vuotta siihen seuraavaksi nuorimpaankin, joten en tiedä kummin päin meidän porukassa on: olenko minä vanhasielu vai muut naiset sitten ikäistään nuorisieluisempia! Niin tai näin, meillä on hyvät ja lämpöiset välit eikä siinä porukassa tarvitse olla muuta kuin on!

Tuliaisena sain likoilta ruukussa rehottavan laventelin. Ihana tuoksu ja kun kehaisin tuoksua ääneen, niin sanoivat, että laventelilla on rauhoittava vaikutus. En uskaltanut kysyä, oliko asia niin pitkälle mietitty, että ostivat minulle kasvin, joka rauhoittaa, koska tarvitsen sitä vai oliko se silkkaa sattumaa.. Olen minä violettisia tähkiä nuuhkinut tämän tästä ja kai siinä jotain perää on, sillä mieli on ollut vähän tasaisempi (tai sitten olen ollut vain uuvuksissa...).
           Tehtiin ruuaksi lohikiusausta ja jälkiruuaksi olin tehnyt annokset jäätelöä. Jäätelökin onnistui paremmin kuin ekalla kerralla, kun pidin valmista jätskiä vähän aikaa pakkasessa ennen tarjoilua. Ihan kuin olisi syönyt kylmää pilvenhattaraa! Namskis!
            Sauna teki tehtävänsä ruuan jälkeen. Kun kaikki neljä naista oli tehnyt pitkän viikon ulkotyössä niin perjantai-iltana, hyvän ruuan ja saunan lämmön jälkeen rupesi olo olemaan aika valmis unten maille. Mukavasti naiset kuitenkin jaksoivat iltaa istua ja minä nautin hyvästä seurasta.

Samana iltana kun tepasteltiin koiran kanssa vielä iltalenkkiä niin ajattelin, miten onnekas minä olenkaan, kun minulla on kolme aivan mahtavaa ystävää, jotka hyväksyvät ja tykkäävät minusta tämmöisenä. Osaisinpa olla niille samanlainen ystävä kuin mitä he ovat minulle.
            Siinäpä sitä tavoitetta yhdelle elämälle.