En malta mennä maate!

Miten tällaisena iltana taas malttaa mennä nukkumaan!
         Aivan ihana ilta. Lämmin ja aurinkoinen. Ja minun pitäisi sulkea silmät ja menettää monta tuntia näistä ihanista päivistä puolitajuttomaan tilaan?! Olisi ihana lähteä tästä vielä käymään yöuinnilla rannassa, viipyillä siellä hetki viilenevässä hiekassa tepastellen ja nauttien äänettömästä rauhasta.
          Tänä aamuna ihmettelin, kun kello soi, että miksi minä olen laittanut kellon soimaan sunnuntaiaamuna kello viisi?!? Sitten vasta tajuntaan virtasi se tosiasia, että tänään olikin maanantai. Viikonloppuhommat sekoittivat tämän lyylin ajantajun ihan tyystin. Sekoittivat kai muutenkin, sillä tänään oli niin levoton päivä töissä, että ei tarvinnut olla kovin kummoinen asia kun nauraa kujerrettiin kolmistaan likkojen kanssa. Ihanaa kuitenkin, että muilla oli yhtä levotonta niin oli hulluudella seuraa!

Iltauinnilla rannassa oli pieni aallokko. Muina iltoina olenkin saanut uida melko tyynessä säässä, mutta tänään sai harjoitella vähän aalloissa uintia... Siellä kun olin upoksissa kaulaa myöten, ihmettelin, miten selviän koko talven ilman sitä tunnetta - uimisen ihanuutta! Nyt tuntuu, että tulee ihan kipeäksi jos ei pääse uimaan iltasella.
           Sisko kyseli tänään minun uintiräpylöiden perään, tarvitsee kuulemma mysteeriselle häämatkalleen niitä. Löysin, laitoin kuvan ja kirjoitin viestiin, että saa lainaksi jos luulee että 42-43 numeroiset sopivat (!). Sisko kirjoitti takaisin, että taitaa ostaa uudet, kun oma kengän numero on vain 38-39...
(jos joku lukija kuvittelee minun jalkani isoiksi niin voin sanoa, että muu pituus blokaa isojen jalkojen-efektin melko taitavasti... ja sitä paitsi, pysyn erinomaisesti pystyssä näillä kintuilla ja onpa räpylät omasta takaa!)

Tänään oli muutenkin hyvä päivä. Jotenkin ihanan tavallisen ihana. Yritin nauttia jokaisesta onnenpisarasta, jota päivä mukanaan toi, kun tiedän oikein hyvin miten nopeasti kurssi muuttuu ja tuulet puhaltavat taas pohjoisesta. Väsynythän minä tosin olen, mutta aika lailla muuten arkisen onnellinen.
          Meillä on meneillään polttopuiden ajo sisätiloihin suojaan ja kaiken tämän helteen keskellä on ihana ajatella, että saa ensikin talvena poltella puita uunissa ja takassa ilman pelkoa niiden loppumisesta. En minä sitä lämmitysrumbaa vielä kaipaa, mutta kunhan muuten ajatuksella fiilistelin... Takkatuli, kirja, kaakao, villasukat!

Niiden minun leipomusteni kanssa kävi vähän köplästi, kun toinen ukko oli dieetillä ja toinenkin söi vain kaksi... juuri silloin kun kerrankin olin valmistautunut niin miehet heittäytyvät neideiksi ja syövät kuin varpuset! Tyypillistä! Ja mikä lie aikuisia miehiä lapsettanut, kun olivat piirrustelleet omegan ja alfa-merkin miun pölyisen auton peräkontin reunaan ... !
          Miehet!
          Tai jos se on jotain salakirjoitusta, niin mielelläni kuulisin mitä merkit tarkoittanee niin voin suhtautua oikealla tavalla sitten ukkoloihin seuraavan kerran.
           Kiitos jo etukäteen!