15. kesäkuuta 2014

Sunnuntaina onnistut aina

Kun yhden päivän laiskottelee, saa toisena päivänä maksaa sitä velkaa sitten selkänahalla.
             Tänään nukuin taas rikollisen pitkään ja joku voisi jo näistä aamuista vetää pitkän punaisen viivan syntilistani jatkoksi, mutta oli se sen arvoista. Päivä paistoi verhojen lomasta ja olo oli kuin unohdetulla lapasella lämpimän ja unentuoksuisen peiton alla.
              Aamupäivästä trimmasin nurkat ja pensaanaluset siisteiksi ja kone painoi harteita sen verran, että nyt iltasella piti istua lämpötyyny harteilla vähän aikaa. En tiedä, miten minä sitä härveliä tänään niin huonosti pidin, kun kuitenkin valjaat ovat ihan kunnolliset lannevöineen kaikkineen, mutta... Noh, tuli kuitenkin tehtyä. Iltapäivästä ajoin vielä nurmen, joten ei tarvitse heti alkuviikosta rynnätä näihin hommiin kun töistä pääsee, kun muutenkin on tiedossa lyhyt viikko ja juhannuksen valmistelut. Ääks!
Illalla hemmottelin itseäni jälleen uimisella. Ei se ollutkaan niin kylmää kuin olin ajatellut. Hurraa! Pystyin ihan hyvin uiskentelemaan jo, muutenkin kuin räpiköiden, ja kelluskelemaankin. Ne, jotka vähänkin minusta mitään tietävät, tietävät senkin, että en osaa kellua. En vain pysy pinnalla, vaikka teen kaiken niin kuin ohjeissa sanotaan: kädet levälleen, keuhkot täyteen ilmaan, rentoudu.
                Pah.
                Raskaat luut, luulen.
                Ja sitä paitsi, pidän enemmän sukeltelusta (näin sanoo ne ihmiset, jotka eivät kestä pinnalla!)
                Huomenna alkaa juhannusviikko. Neljä päivää töitä.
                Kahden ja puolen metrin mittainen huokaus.

P.S. Tietääkö kukaan, näkyykö kesällä tähdenlentoja?
P.P.S. Luojalle kiitos Pauli Hanhiniemestä ja hänen uudesta singlestään 'Muutkin mokaa' . Halaus ja rutistus, Pauli!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti