18. marraskuuta 2017

Peijakkaat peijaiset ja jouluintoilua ♥

lainattu justborders.com
Peijaiset juhlittu ja keitto syöty.
        Meidän kylän peijaiset tuntuvat kyllä joka vuosi yhä enemmän sellaiselta välttämättömältä pahalta kuin että se oikeasti olisi kylän oma tapahtuma, missä kyläläiset saisivat nautiskella yhteen kokoontumisesta ja juoruilla keskenään.
        Meidän kylän peijaisissa syödään keitto ja juodaan kahvit kahteen tuntiin ja sitten ulos. Ei tansseja, ei esityksiä, ei edes diakuvien selittelyä tai tarinointia. Ainoastaan arpajaiset, joissa voitot löytyvät pakkasesta ja muistuttavat paljon niitä pakkauksia, joita maanomistajatkin saavat.
        Ostettiin kuusi arpaa eikä mikään niistä voittanut. Luultavasti sopupeliä pelattiin tässäkin, kun otettiin vain toisesta arpakiepistä ja jätettiin se arpakieppi täysin rauhaan, mistä me arpamme ostettiin (nimimerkki: katkera arpalainen, joka ei koskaan voita mitään!)
        Istuin naapurin ja kummini kanssa samaan pöytään, kun en hurjasti muita kyläläisiä tunne. Tai ainakaan niin hyvin, että saisi jutun juurta aikaiseksi. Kummini oli noussut väärällä jalalla sängystä, sillä sain selittää miksi en juo kahvia tai miksi en syönyt pöydälle varattuja namuja, miksi en kierrättä muovia, lasia ja metallia ja miksei meidän äiti tullut peijaisiin myös! Olo oli kuin joskus yläasteella kun ns. kaverit kysyivät halveksuen, miksi en ryyppää ja lähde viikonloppuisin kaupungille juomaan ja sammumaan kauppakeskusten käytäville. Olin kuin poliisin ristikuulustelussa!
       Kahvin juontiin sanoin, että mieluummin addiktoidun liikunnasta kuin kahvista.
       Karkkia ei tehnyt mieli.
       Kierrätykseen en ole hurahtanut biojätettä ja sekajätettä ja poltettavaa jätettä enempää.
       Ja meidän äiti halusi rauhassa tehdä kerrankin käsitöitä ilman pälpättävää seuruetta.
       Asia on jämpti.
Satanut koko päivän.
     Todella marraskuinen keli, hurraa. Miehenmurri ja Juniori tekivät tänään koko päivän polkupyörä-moottoripyörää eli laittoivat polkupyörään moottorin. Näpräsivät sitä aamupäivästä iltamyöhään, mutta kahdeksan maissa Juniori otti ensimmäiset koeajot verstaan ympärillä!
      On ne aika poikia!
      Minun lauantai on mennyt vähän tuumaillessa. Olisi vähän noita pihakoristehommia mielessä, mutta ei inspiraatiota oikein lähteä kaatosateeseen kuusen oksia etsimään. Ja sitten pitäisi miettiä jo vähän joulua... 🎅  joulukortteja ja lahjoja... ♥
     Jouluun on enää vähän yli kuukausi ♥
     En malta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti