Lumen rauha

Mies oli eilen jo puolinukuksissa kun kömmin itse sänkyyn. Sen verran kolistelin, että Miehenmuru havahtui puoliunestaan ja pääsin sanomaan, että "siellä sataa lunta". ♥ Tänä aamuna kuulin saappaiden narinasta, että lunta oli tullut koko yön, vaikka nietoksia ei vielä ollutkaan.
        Miten rauhalliseksi pienikin valkea lumikerros maiseman tekee!
        Ja mielen myös.
        Lämmitin aamulla torpan lämpimäksi ja valmistelin tulevaa ruokaa jo hyvissä ajoin laittamalla punajuuret kiehumaan ja kuorimalla perunat valmiiksi. Saa sitten iltapäivästä tehdä työmiehelle apetta ♥

 Hain postin ja vein perunankuoret ja kävelin lumisella pihamaalla. Se kyllästyminen lumeen ja talveen tulee keväällä melkein heti maaliskuun lopussa, kun odottaa kevään lämpöä ja nurmilaikkuja, mutta nyt kaipaa vain tätä.
     Valkoista maata.
      Rauhallista maisemaa ja jälkiä lumessa. Olipa ne jäljet sitten Miehen tai talitintin ♥
      Lumi on minusta aina ollut sellainen elementti mikä rauhoittaa kaiken. Luonnon ja ihmiset. Tai no, ehkei tämä suuri rauha aina päde liikenteessä, kun tämän päivän lehdessäkin oli monta perään ajoa ja kolaria, mutta ainakin pyrkimykseltään lumi tuo rauhan.
      Kävelin kamera kaulassa pitkin tontin rajoja ja yritin ikuistaa tämän rauhan, että muistaisin itsekin rauhoittua ja hellittää vähän tätä hälinää niin omassa päässä kuin touhuissakin. Huomasin eilen, että levottomuus luo levottomuutta.
      Olin jostain syystä kireä ja levoton, ja tartutin sen nopeasti illan kuluessa Miehenmurrikkaankin, vaikka hän sitä pystyi paremmin hallitsemaan ja hillitsemään kuin minä! Eikä minun tarvitsisi kuin muistaa välillä hengittää ja iisisti - kaiken kanssa.
        Tehdä vähän kuin luonto, luovuttaa suosiolla kun talvi heittää valkean harson niskaan. 

Siivosin eilen pihasaunan.
       Ei sitä ihan niin siistiksi saanut kuin jos sen olisi tehnyt kesällä ja hyvän sään aikana, mutta kun niitä hyviä säitä ei kamalasti tässä ole ollut... Joten siivosin sen sitten eilen ja kylvettiin Miehenmurrikan kanssa puhtaassa saunassa illalla.
        Teki hyvää ♥
        Sauna ylipäänsä on ihana, mutta ulkosauna kymmenkertaistaa kaikki vaikutukset! Lämmön, reuntoutumisen ja hyvän olon. Ehkä hyvänä merkkinä saunasta ja lämmöstä on se, että kun käytiin iltapalan jälkeen katsomaan leffaa, sain pian katsoa sitä yksin.
         Yksi Miehenmuotoinen nukahteli tämän tästä ja kysyi leffan loppupuolella, että "onko tuo se poliisi?". ♥

Lupasin, kun sain tuon etupihan risuaidan valmiiksi, että unohdan ulkovalot kokonaan tältä talvelta. Tänään kuitenkin mietin äidin ehdotusta, että levittelisin vielä yhdet valot tuohon pyöreään kivikkoon... Tuumailin siihen jotakin mihin ripustaisin ne. Ensin olin ajatellut havupallopuuta, mutta en taida sellaista saada aikaiseksi nyt millään ja sitten ajattelin ihan vaan havupuuta. En tiedä oikein siitäkään.
        Kieltämättä pieni valon tuike ei olisi pahitteeksi vielä tuohonkaan kulmaan, mutta katsotaan nyt meneekö homma inspiraatiota pidemmälle.
         Miehenmurrikka innostui eilen tutkimaan meidän Massikan ikkunanpyyhkijän anatomiaa. Se ei ole nimittäin toiminut pariin vuoteen ja nyt isä osti siihen uuden härvelin ihan kokonaan ja sanoi puoliksi leikillään, että jos meillä aikaa olisi niin tuommoisen voisi laittaa paikalleen. Ei minun tarvinnut kuin aloittaa lause, niin Miehenmurri oli jo etsimässä räjäytyskuvaa sähkötoimista ikkunanpyyhkijästä...
         Se on sellainen ♥

Kuuntelin jo vähän jouluradiota tänään.
         Joulu on muuten niin nopeasti ohi, että fiilistely pitää aloittaa jo aikoinaan, että tunnelmasta ehtii nauttia ♥ Tänään ajattelin listata joulukorttilistan valmiiksi. Itse kortit ovat vielä harkinnan alla ja kuusi katsomatta, joten ei ihan vielä ole minun joulutouhuiluni mennyt yli ja överiksi ♥