14. joulukuuta 2017

Pirjo Tuominen: Hiljaiset huvimajat


Pirjo Tuominen
HILJAISET HUVIMAJAT
Tammi

Maria Mannerin vanhemmat kuolevat äkillisesti veneturmassa ja nuoren naisen on turvauduttava sukulaisiinsa. Portaan kauppakartanon emäntä Martta Porras ottaa tytön hoiviinsa ja hänen suojissaan Mariasta kasvaa itsenäinen ja vahva nainen, kunnes kohtalo puuttuu peliin ja Maria löytää itsensä Tampereelta, joka on heräämässä teollisuuteen ja rakentumassa työläisnaisten kaupungiksi.
       Sofia Frimankin etsii paikkaansa ensin Portaan Yrjölästä, mutta tuntee vetoa enemmän työläistovereidensa kansoittamaan Tampereehen ja Finlaysonin puuvillatehtaan työläisjoukkoon. Työläisaate tarttuu nuoreen naiseen nopeasti ja valtaa muutenkin työtä tekevän väestön nopeasti. Venäläisten sortotoimet sysäävät Suomen ottamaan haparoivan irtaantumisen ensiaskeleet kohti itsenäistä maata.
        Maria ja Sofia joutuvat molemmat etsimään oman tiensä uudessa kaupungissa. Mariassa elää itsenäisen naisen palo ja Sofia puolestaan uskoo, että työväestön valta on vielä mahdollinen. Molemmat joutuvat kuitenkin myös nöyrtymään elämän edessä menetysten ja vastoinkäymisten muodossa.

Pitkästä aikaa luin Pirjo Tuomisen kirjan. Pidän historiallisista romaaneista ja Tuominen osaa tämän puolen kyllä vallan mainiosti. Yli neljäsataa sivua meni yhdessä hujauksessa ja kirja oli taattua laatua. Uskalsin ostaa Tuomisen kirjan ilman sen suurempaa mietintää, sillä hyllystä löytyy metrinen matka Tuomisen kirjoja ja jokainen ehdottomasti historiallista laatutyötä.
       Eniten minua kiehtoo näissä historiallisissa romaaneissa se taito, missä juonen käänteet ja ihmiset nousevat esiin ja eläviksi, vaikka historia kulkee kolmantena osapuolena kirjan mukana. Tarkat kuvaukset ja ajantasaiset tapahtumat ujuttautuvat soljuvasti tarinaan ja osaksi sitä, huomaamatta.
        Kirja ei tuota pettymystä tarinan, henkilöiden eikä historian puoleen. Ja vaikka romantiikkaakin kirjassa ole, se ei ole ylitse pursuavaa tai liisterimäistä, vaan ikään kuin kytevänä hehkuna koko ajan taustalla. Vaihteeksi mukavaa kaikkien näiden ulkomaalaisten kirjojen jälkeen, kun ensin sydän särjetään ja sitten uskotaan taas rakkauteen! Tässä kirjassa rakkaus on vähän arkisempaa.
        Suosittelen joulunpyhiksi.

        Pieni yksityiskohta: kirjan luvut ovat mukavan mittaisia. On mukava lukea kirjaa, missä luku ei ole puolta kirjaa vaan korkeintaan kymmenisen sivua. Iltasella tämä on hyödyllistä, sillä luvun saa luettua loppuun vaikka miten väsyttäisi.

"Päinvastoin", Maria väitti. " Liiketoimet ja kirjanpito kiinnostavat minua suuresti."
      Oscar kohotti tuuheita kulmakarvojaan.
"Ihanko totta? Kas vain. Onko Martta Porras tehnyt taikojaan?"
      Maria pudisti nauraen kiharoitaan.
"Opin sen jo kotona."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti