2. marraskuuta 2019

Pyhäinpäivän iltaa ♥

On Pyhäinpäivän ilta ja minä olen ollut keskellä kynttilöiden tunnelmallista valoa kohta kaksi tuntia. Lämmitin ajoissa saunan ja kävin marraskuisessa järvessä pulahtamassa. Taivaallista ♥ Kumpikin. Lämmitinkin pitkästä aikaa ulkosaunan ja parempia löylyjä ei kyllä saa mistään!
       Aamusta siivosin torpan, kun eilen olin kaupungissa enkä ehtinyt imuriin päin vilkaistakaan. Tänään sitten siivosin sekä oman puoleni, että vihdoin viimein sain maton myös vanhempieni kammarin puolelle ja sain pestyä vessat ja lattiat. Syntiähän se on pyhäpäivänä touhuta, mutta kun touhusin seinien sisäpuolella ei kukaan nähnyt...
       Iltasella oli sitten taas mukava touhuta iltapalan kanssa puhtaassa kodissa ♥ Käperryin sohvan kulmaan katsomaan ensin Metsoloita ja sitten lukemaan kirjaa. Luen Enni Mustosen vanhempaa tuotantoa uudelleen, Pohjatuulen Tarinoita. En muistakaan kirjoja niin hyvin kuin Mustosen muita kirjoja, joten ihanaa lukea niitä uudelleen. Toki olisi kirjahyllyssä sellaisiakin kirjoja, joita en ole lukenut vielä kertaakaan, mutta nyt tuntuu siltä, että haluan lukea Mustosia ♥
Sohvankulma ja vällyt ♥
Eilen kävin kaupungissa oikeastaan vain hakemassa peräkärryn takaisin tänne maalle, kun eipä porukat sitten tarviinneetkaan sitä muuhun kuin piharoskien viemiseen. Vähän huono ajankohta oli kyllä peräkärryn kanssa ajeluun kun oli liukasta, mutta eipä nyt voi oikein näitä kelejä valita.
      Ehkä se oli onnikin, että minulla oli eilen peräkärry perässä, sillä tulomatkalla oli hirvikolari enemmän kuin lähellä. Iso hirvi pyörähti jo auton edessä niin että minun piti peräkärryineni väistää vastaantulevien kaistalle. Hyvä kun ei tullut juuri silloin muita vastaan! Vähän aikaa hirvi pyörähteli tiellä ennen kuin meni takaisin sinne puolelle mistä oli tielle pompannutkin. Kädet tärisivät ja koko kroppa tärisi niin, että piti hetkeksi pysähtyä vetämään henkeä levennykselle. Naapurit olivat tulleet perästä ja emäntä soitti, että enhän se ollut minä äsken hirven kanssa... Olinhan minä. Huolehti, että huilaisin hetken ja ajelisin sitten rauhallisesti kotiin ♥ Näin tein. Kyllä se vähän hytkäyttää ja ehdin siinä tiellä ajatella, että näinkö ne hirvikolarit käy. Että ajelee ihan vaan normaalisti ja sitten on yks kaks hirven kanssa yhdessä...
       No ainakin tuo sattumus kevensi kaasujalkaa pimeän aikaan ja muutoinkin. Nyt kun ne hirvi-polot ovat vielä vähän jahdattuja niin pomppivat miten sattuvat.
       Tänään sain vedettyä vesiletkunkin sisätiloihin. Tästä lähtien vesi kannetaan saunalle. Olisi pitänyt saunakin ehtiä siivota, mutta jos tässä vielä ehtisi.. Tai sitten vaan luulen ehtiväni.
      Ostin eilen kauppareissullani neopreeni hanskat uimiseen ja kokeilin niitä heti jo eilen, toisen kerran sitten jo tänään. Ainakin se auttaa vähän siihen, ettei kädet mene ihan turraksi oitis ja vedessä kärsii olla vähän kauemmin. Kropalla ei ole ollut mitään suurempaa hätää, mutta jalat ja kädet ovat ensimmäiset jotka kylmettyvät ja sitten uimisesta tulee vaikeampaa. Nyt on kummatkin suojattu neopreenilla niin uiminenkin on helpompaa ♥ Joku voisi sanoa hulluudeksi, minä sanon hyväksi oloksi.
       Tämmöinen hämyisyys ja omissa oloissa oleminen tekee hyvää. Toki on ikävä Miehenmurrikan seuraa ja syliä, mutta ihan mukavaa on tämäkin vaihteeksi. Sitten on taas ihanaa kun saa olla toisen kainalossa, kun saa aina välillä olla ihan itsekseen ♥

Hyvää Pyhäinpäivää sinne puolelle ruutua - tai mitä siitä on jäljellä. Tänään olen ajatellut paljon meidän koiraa ja ikävöinyt sitä oloa, kun oli koiranomistaja. Että joku ymmärsi niin ehdoitta ja vailla sanoja ♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti