Lähes täydellinen päivä ♥

Aina mietin ennen kesää, että voi kun tulisi lämmin ja hyvä kesä, kun sitä niin kovin aina talven hämärissä ja kylmässä odottaa. Tänään kuitenkin huomasin, että vaikka ei ollut hellettä eikä oikein aurinkoakaan niin oli lähes täydellinen päivä. Täydellisen olotilan sai aikaan yksinkertaisesti tekemisillä ei niinkään olosuhteilla. Tein niitä asioita, joita olen listannut "palauttaviksi asioiksi".
      Aamulla piti kuitenkin hoitaa yksi velvollisuus pois alta ennen kuin pystyi ottamaan rennosti, nimittäin auton pesu. Kuukauden aikana ehti auto kuraantua sellaiseen kuntoon ettei ikinä ole ollut! Hiekkatie, varsinkin savensekainen hiekkatie, ei ole paras mahdollinen työmatka...

Oikein pelotti aloittaa pesu ettei tuo hiekka määrä vaan naarmuta peltiä... Isolla vesimäärällä ja varovasti pehmeällä sienellä. Syksyllä pitää pestä vielä kertaalleen että saa sitten laitettua vahan päälle talvea vasten. Nyt on kuitenkin auto sellainen, että sillä kehtaa johonkin ajaakin... Viime viikolla oikein hävetti ajaa kaupan pihaan tuolla harmaalla möröllä!
      Sitten aloin viettää omaa viikonloppuani. Nappasin pyyhkeen narulta, laitoin uikkarit päälle ja sanoin meneväni uimaan - polkupyörällä! Vähän kuin ennen vanhaan, ennen ajokorttia, ennen aikuisuutta. Nostalgisessa uimareissussa ei ehkä ollut yhtä polttavan aurinkoinen keli kuin niissä lapsuuden muistoissa, mutta silti siinä oli jotain ♥ Huomenna aion mennä myös iltapäiväuinnille pyörällä. Oli se sen verran mukavaa! Rantaan oli tullut taas tuulien mukaan roskaa ja moskaa, joten suunnittelin maanantai-illaksi pienen retken rantaan ja siivoustalkoita. Miehenmurrikan kera ♥ Kahvit, eväät ja moskat pois rannasta - suunnitelma.

Seuraavaksi uppouduin kirjan pariin ♥
       Viime viikolla oli oikein ikävä lukemista kun en jaksanut/ehtinyt lukemaan sivun sivua. Juhannuskin meni niin, etten saanut kirjaa käteen kertaakaan. Nyt sitten nautin täysin rinnoin lukemisen nautinnosta ♥ Tällä kertaa lukemisen alla on Raija Orasen Maan aamu. Olen sen joskus lukenut, mutta niin kauan aikaa sitten, että koko kirja tuntuu ihan uudelta. Aion tällä kertaa lukea koko neliosaisen sarjan alusta loppuun!
       Iltasella lämmitin saunaa ja kävin uudelleen uimassa, iltauinnilla ja kuuntelin kuinka lokit nauroivat. Muuten vain tuuli suhisi puissa ja vesi liplatteli kiviä vasten. Kelluin rauhallisuudessa ja hiljaisuudessa ja hymy kipusi suupieliin. Sitä hymyä oli ollut jo ikävä. Olen toki nauranut melkein joka päivä jollekin, mutta sellainen hymy, joka tulee vain sisältä päin hehkuvasta hyvästä olosta ei ole oikein ollut pitkiin aikoihin. On ollut niin paljon kaikkea sydämen päällä, että se hymy on jäänyt jalkoihin... Nyt kun olin kaulaa myöten järvivedessä, lokkien keskellä, pilvisessä kesäsäässä, joka ei todellakaan houkuttelisi uimaan, hymy saapui ja teki hyvää ♥
        Saunassa makasin jalat seinällä ylälauteella ja heitin kipakat löylyt. Mahtavaa!
        Olen oivaltanut kesäkuussa paljon sellaista, mikä olisi pitänyt olla itsestäänselvänä jo tiedossa, mutta en ole niin aktiivisesti niitä ajatellut.
1.) ulkotyö on parasta mahdollista työtä kesällä, saa olla ulkona koko kesän ja saa siitä palkkaa.
2.) Kesä on kesää sellaisenakin päivänä, joka ei vastaa omaa kesän määritelmää. Jos odottaa määritelmän toteutumista, kesä menee ohi.
3.) Täydellisen päivän voi tehdä, se ei tule pyytämättä tai ojenneta valmiina.
       Niin ja uni. Sain tänään herätä omaan tahtiin peiton kulman takaa kurkistellen ♥ Aivan parasta! Samoin kuin iltasella se, että saa lukea muutaman luvun enemmän kun ei ole aikaista nousua... Aivan parasta!
       Parhainta kesäkuun loppua sinne, mussukat!

P.s. täydellisen päivän päivästä olisi tehnyt Miehenmurrikan läsnäolo. Jaettu ilo oman kullan kanssa tekee kaikesta tuplasti paremman. Sanotaanko, että näillä resursseilla tämä päivä pomppaa täydellisyyden puolelle, mutta koko skaalalla jää vähän alle...