+27 astetta ja shortsit päällä koko päivän ♥
Tämmöisestä kesästä minä tykkään! Suunnitelmani mukaan minun olisi pitänyt lojua jossakin puolivarjossa kirjan kanssa ja nauttia vapaasta, mutta...
Minun suunnitelmani ei oikein ole sellaisia kiveen hakattuja. Ajattelin, että ensi viikoksi on luvattu NIIN hyvää ja lämmintä viikkoa, että haluan viettää sen Miehenmurrikan kanssa ihan vaan olemisella töiden jälkeen, joten tein tänään vähän ensi viikon töitä.
Trimmasin tien laidan niityn ja raivasin vähän kukkapenkkejä.
Siinä minun vapaani.
Luin minä kyllä. Uuden Kodin Kuvalehden luin grillimajan rappusilla ja paahduin auringossa. Naapurin emäntä ajoi heinää nurin aitalangan alta, kun tuovat mullikkansa ilahduttamaan (?) meitä taas juhannukseksi... Ja niiden mukana sitten kärpäset meidän grillimajaan... Naapurin emäntä katsoi vähän pahalla silmällä minun laiskotteluani lehden parissa, mutta ajattelin, että katso vaan. Minä nautin sunnuntaista! Tein sunnuntaina omat työni ja osaan myös ottaa omaa aikaa itselleni. En ole rikollinen.
Tien laitaan menin hyvissä ajoin heti aamupalan jälkeen, sillä se on TODELLA kuuma paikka, jos sinne menee iltapäivästä. Ihan tarpeeksi hikistä puuhaa oli jo näinkin! Ja varsinkin kun päällä piti pitää sellaista haalaria, joka ei hengitä yhtään! Nyt se on kuitenkin siisti ja ajettu eikä tarvitse töiden jälkeen enää äheltää sen kanssa.
Kukkapenkit puolestaan alkavat olla komeassa koossa eikä tarvinnut kuin vähän suurempia rikkaheiniä ottaa väleistä pois. Elämänlanka-kasvi on edelleen suurin vihani kohde näissä penkeissä! Se oli köyttänyt kaikki perennani kuritusotteeseen eikä se lähde kitkemällä eikä muutenkaan... Vinkkejä sen nitistämiseen otetaan vastaan. Siis muitakin vinkkejä kuin maaperän vaihto...
Ainut asia mitä kukkapenkit todella vaatisi olisi vettä. Kastelin niitä nyt tänään sen verran, mitä kastelukannuilla sain aikaiseksi. Pintahan siinä vain kastui, mutta edes vähän meni juurillekin toivottavasti.
Löysin tänä aamuna erään otuksen kukkapenkistä viilentymästä ♥
Miun pupu ♥
Muutenkin pupu on viihtynyt pihamaalla taas syömässä voikukkia ♥ Minulla on edelleen sellainen olo, että pitäisi hankkia varmaan jokin eläin, joku josta pitää huolta ♥ Tämä veijari tuskin antaa minun pitää sen enempää huolta kuin mitä nyt jo pidän. Mutta ihanaa on, kun pihassa pomppii oma otus, jonka touhuja seurata. Mitenhän kauan se viihtyy tässä pihapiirissä ennen kuin ottaa askeleen metsän puolelle ja lähtee ja jättää minut...
Huomenna alkaisi jälleen uusi viikko. Toiseksi viimeinen viikko tässä työmaalla. Vaikka viikonloppu ei mennyt ihan niin kuin suunnittelin, niin ihan rentouttava se oli silti. Toivottavasti saisin ensi viikollakin nollattua pään hyvin töiden jälkeen. Miehenmurrikan seura tekee kyllä on itsessään hyvää. Juhannuksesta tulee vähän erilainen. Olin ajatellut täyttä rentoutumista kolme päivää, mutta sisko perheineen valtaa talon perjantaina, joten se siitä rauhasta. Katsotaan nyt mitä keksitään Miehenmurrikan kanssa... Jospa lähdettäisiin vaikka kokkoa katsomaan johonkin lähipitäjän rantaan ja saunottaisiin yöllä ♥ Saataisiin olla kahdestaan...
Intoa ja ilo uuteen viikkoon, mussukat ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti