8. helmikuuta 2016

Pusuja räntäsateeseen!

Kaipaan oikeasti kevättä niin kovin taas tämän päivän jälkeen, että minulle riittäisi jo nämä talviset hulabaloo-kelit. Aamuisella postinhakureissulla oli pihamaa ja pihatie niin liukkaat, että oikein pelotti. Eilen yritin traktorilla tehdä lumitöitä niin, että pintaan olisi jäänyt vaikka loskaa, mutta ettei ihan olisi peilipintaa tullut heti pihahangille, mutta eipä se paljoa auttanut...
          Iltapäivästä vetäisin juoksunutut niskaan ja kun lämmittelin ennen lenkkiä niin mietin, että nämä kuukaudet ovat kyllä aika haastavia lenkille lähdön suhteen, kun nytkin ajatus ei ihan ollut huippu hyvä juoksun suhteen. Liukkaat tiet, kostean kylmä keli ja muutenkin vähän semmonen apea fiilis.
         Juoksu kuitenkin sujui ja se Tappava Ylämäkikin meni tällä kertaa jo enemmittä hapen haukkaamista, suht normisti ylös. Loppumatkasta niskaan viskattiin jäistä räntää, mutta voi veljet mikä olo oli lenkin jälkeen kun hetken aikaa olin saanut lämmitellä lämpöisen suihkun alla! ♥ Sen tunteen takia sinne lenkille lähtee silloinkin kun ei lähtiessä aina niin mahtavalta tuntuisi. Se tunne juostessa, kun huomaa, että jalat liikkuu ja matka etenee ja tuntuu hyvältä! Sitä ei voita mikään!
         Ruuan jälkeen venyttelin hetken aikaa jalkoja, hain puut tupaan ennen pimeää ja sitten "ahersin" vähän ystävänpäivä-herkkuja huomiseksi, kun piipahdan työmaalla. Tein murupusuja, kun ne ovat niin nopeita tehdä ja helppo viedä. Ei kyllä tehnyt suklaata mieli yhtään, vaikka melkein kaksi levyä sulattelin riisimurojen sekaan. Alkaa kevät vaikuttamaan myös siihen ettei enää tee mieli samoja herkkuja kuin pimeimpään talvitaikaan. Lakritsa on kyllä miulle semmonen herkku, että sitä oikein välillä kaipaa... Taitaa olla puutosta hiilestä, hih!!
Lenkin loppupuolella alkanut räntäsade jatkui iltaan asti, mutta eiköhän se yöllä taas vaihdu vedeksi. Tuo räntäsade on siitä hyvä, että se tarttuu jään pintaan ja tekee siitä nahkean, ei ole niin liukasta, mutta vesi vie varmaan tuon nuoskalumen mennessään.
        Kirjottelin viikonloppuna ystävänpäiväkortit kuntoon ja huomenna pitäisi muistaa viedä ne postiin. Kerrankin olisi ajoissa sekin homma hoidossa. Surffailin alkuillasta vähän kevään uusia treenivaatteita. En osto-mielessä vaan pikemminkin fiilistellen. Tai no, yhdet caprit vielä ostan niin sitten olisi juoksukamppeet joka säälle... Mutta se hankinta tehdään sitten kun saan siihen rahaa, tänään tein vain "näyteikkunashoppailua" ja haaveilin kesäisistä juoksuista, kellertävänä leijuvasta helteestä ja iltalenkistä, kun hellepäivä vähän viilenee iltaa kohden...
        Nyt taas on oma ilta ja pian pöngin tuonne sohvalle lämpimän viltin alle nauttimaan rauhasta ja hiljaisuudesta - ja kupillisesta kuumaa kaakaota!
        Energistä viikonalkua kaikille säädyille!

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
172. juoksupäivä (62 vko alkaa)
- 1092, 4 km
- 7.2km kylälenkki (46min)
- juoksu tuntui hyvältä heti alkuun ja huomasin kyllä jo alussa, että hengityskin sujuu jo paremmin. Liukkaat tiet vain tekivät juoksusta vähän jännittynyttä
- askelluksen yritin pitää mahdollisimman lyhyenä, se tuntui turvallisemmalta liukkaallakin ja teki asennosta vähän paremmin
- ryhti pysyi hyvin kasassa, paitsi lopussa kun rupesi paketti taas väsähtämään (keskivartaloon enemmän treeniä!!!)
- keli olisi ollut muuten hyvä juoksuun, mutta liukkaus ja kostea kylmyys eivät olleet ihan paras mahdollinen sääilmiö, loppumatkasta jäinen räntäsade kaiken huipuksi, tuli ikävä kesäjuoksuja!
- +2
- juoksun jälkeen aivan MAHTAVA OLO ja pitkästä aikaa hymyilytti juoksun jälkeen, kun alkoi löytymään sairastelun jälkeen se oma juoksukunto! ♥ IHANA LAJI!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti