Heräsin aamulla varsin kummallisesta unesta ja ajattelin ensimmäisenä, että nyt sitä sitten ollaan 35-vuotias. Puolet 70 ja yli sen rajan, että on lähempänä 40 kuin 30. Sitten tuli nämä tyypilliset ajatukset siitä, ettei minulla ole vielä lapsia, ei kunnon työtä ja jotenkin muutenkin on elämä vähän niin sanotusti hakusessa! Nämä kuuluvat syntymäpäiväaamun ajatuksiin.
Mutta kun päivä käynnistyi ensin uunin lämmityksellä ja lämpöisellä viestiltä Miehenmurrikalta, niin alkoi synttärifiilis olemaan jälleen se, mihin olen tottunut! ♥ Rakastan syntymäpäivääni enkä voi ymmärtää ihmisiä, joita vanheneminen ahdistaa. Se kuuluu minulla listaan "Näille asioille et voi mitään!". Joten mieluummin nautin kuin kidun!
Päätin, että teen tänään ainoastaan asioita joista nautin ja tykkään ♥
Lämmitin uunia ja köllöttelin sohvalla. Luin kirjan loppuun ja nautiskelin lämpöisestä hiljaisuudesta. Mahtavaa!
Nauratti ihan kun olin tällännyt itselleni toppanutut niskaan ja istuksin ajettavan ruohonleikkurin selässä ja taivas heitti jäisiä ja pisteleviä pisaroita niskaan. Heh, aivan fantastinen keli nurmenleikkuuseen!
Ja voi kun tuli hyvä mieli. Piha oli jo siistinyt kasvojaan heti kun nurmi oli lyhyt. Nyt kun vielä saisi kukkapenkit raivatuksi niin tämä emäntä voisi kääriytyä talviunille. Jotenkin tämä syksy tuli niin yllättäen, etten oikein ehtinyt mukaan...
Ruualla maistoin vähän piirakkaa ja sitten otin ruokaperäset. Vapaan lauantain ja synttäripäivän iloja on kääriytyä ruuan jälkeen viltin alle ja heilutella villasukkiin sullottuja varpaita sieltä ♥
Seuraava ohjelmanumero oli ulkosaunan lämmitys. Sinne se jäi lämpenemään kun minä piipahdin juoksulenkillä. Ihan ei vielä ollut vanha juoksuvauhti päällä, mutta hyvään suuntaa ollaan menossa ja oli hauskaa vihdoin viimein juosta pitkin kylätietä piiiiiitkän tauon jälkeen. En minä vieläkään mitään maratoonia vetänyt, mutta ei minulla nyt kiire olekaan taas sännätä suunnattomiin suorituksiin. Nyt vaan nautiskellen tuloksia!
Olen todella ylpeä itsestäni, että olen saanut käytyä JOKA ILTA uimassa olipa keli mikä hyvänsä! Kyllä se on jo kylmää. Unohdin jälleen tänään lämpömittarin kotiin, joten en tiedä minkä asteista se nyt jo on, mutta ei se siitä +8 ainakaan lämmennyt ole!
Ja se lämmin hulvahdus mikä tulee kun pääsee järvestä kuivalle maalle ja kietoo pyyhkeen ympärille. Se on aina yhtä mahtavaa ♥ Sen takia tämä hullu emäntä siellä järvessä käykin. Hyvän olon ja hyvän mielen takia. En minä olisi syyskuuta työmaalla kestänyt jos en olisi saanut nollata päätä kylmässä vedessä. Kylmässä vedessä ei nimittäin voi ajatella mitään muuta kuin sitä että on kylmä! Varsin rentouttavaa ja puhdistavaa!
Ja iltasella istuin ulkosaunan lämmössä ja NAUTIN ♥ Ajattelin, ettei ole kyllä yhtään hassumpaa olla 35. Jaksaa vielä jotain tehdä (tällä hetkellä tosin vielä hyvin vähän, mutta eiköhän tämä olo tästä kohene...) ja on jotensakin vielä komia ilmestys Miehenmurrikan silmissä. Ei vielä paikat roiku tai suurempia ryppyjä liiemmin näy muualla kuin silmien kulmissa, mutta nekin ovat naururyppyjä eli niitä hyvälaatuisia. On vielä mahdollisuus muuttaa elämänsä suuntaa sinne tai tänne. Kaikki hyvä on vielä edessä vaikka osa onkin jo takana. Aika kiva ikä - tämäkin!
Suosittelen.
Juoksun, uimisen ja saunan jälkeen söin hyvän iltapalan ja kääriydyin sohvan kulmaan katsomaan Anna, Ystävämme - sarjaa. Ihana ♥ Juuri mitä kaipasinkin syntymäpäiväni iltaan.
Miehenmurrikan kainalo puuttui tästä paratiisista, mutta sen saan luokseni maanantaina kunhan maltan muutaman päivän odottaa. Vietin siis päiväni todellakin erakkona, en nähnyt ketään, mutta sain ihania viestejä ystäviltä, jotka muistivat onnitellen merkkipäivääni ♥ Aika ihania tyyppejä, kun ottaa huomioon minkälainen ystävä minä olen ollut tänä kesänä tai oikeastaan tänä vuonna...
Nyt kruunaan iltani vielä kupposella teetä ja katson loppuun Rocky I - elokuvan ja ennen nukkumaan menoa luen muutaman luvun Enni Mustosen Maitotyttö-kirjaa. Se on minun hyvänmielen kirjani ♥ Sellainen, jonka kanssa kaikki tässä maailmassa on paremmin kuin hyvin ♥
Onnistuin päivässäni.
Tein niitä asioita, jotka tekivät minut onnelliseksi ja joista pidin. Tuli hyvä mieli ja olen onnellisempi kuin koskaan ♥
P.S. Pikkusiskoni unohti synttärini... tätä hän katuu seuraavat 35 vuotta...
625. juoksupäivä (230 vko)
- 3738, 3 km
- 3.2 km minilenkki (20 min)
- juoksu kävelyä
- alkuunsa tuntui taas vähän kankealta, mutta sitten juoksu alkoi sujua ja minä nauttia
- oli ihanaa taas olla jalkojen päällä, hengästyä, tuntea hiekkatie jalkojen alla, ottaa askelia ja jaksaa pidemmälle
- ryhti hyvä, askellus parempi
- jaksamista ei vielä kamalasti ole eikä oikein kestävyyttäkään, mutta pikkuhiljaa mennään siihen
- +2, kolea keli, vähän sellainen kostean kylmä melkein satoi jotain veden-rännän-lumen sekaista
- oli kivaa ja teki henkisesti hyvää! ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti