22. elokuuta 2019

Pupuja ja kynttilöitä ♥

Olen ollut tällä viikolla todella väsynyt. Unta on riittänyt niin yöuniin kuin pitkiin päiväuniinkin. Tänään oli vihdoin viimeinen päivä töitä ennen kahta vapaata. 11 päivän työputki katkesi vihdoin ja oli kyllä jo aikakin!
     Onneksi näitä viikkoja ei enää tämän viikon jälkeen ole.
     En jaksaisi.
     Tämä päivä sujui töissä mahdottoman hitaasti, vaikka tehtiin suhteellisen monipuolisesti töitä. Ehkä juurikin tämä suhteeton väsymys toi oman mausteensa päivää ja olin vain iloinen, kun vihdoin sain ajella kotiin päin ihanan aurinkoisessa elokuun iltapäivässä.
       Siivosin torpan nopeasti viikonloppukuntoon ja lämmitin saunan ja kävin uimassa ♥ Minun tapani heittää vapaalle ja rentoutua. Varsinkin uiminen teki tänä iltana erityisen hyvää. Jotenkin tuntui, ettei vesikään ollut niin kylmää kuin muina päivinä...
       Iltapalalla ollessani tuli pihamaalle tuttu otus. Minun pikku pupuni ♥ Kesä on kuitenkin tehnyt pikku pupustani ison pupun ja se on saanut kavereita ♥
Puput viihtyivät kauan aikaa takapihalla heinää syöden ja kisaillen. En tiedä oliko se kisailua vai aikooko ne vielä pyöräyttää pennut loppukesästä... Kohta on siis pihamaalla vajaat parikymmentä pikku pupua (?!?).
     Samaan aikaan pyöri pihalla kurkikin ja ajattelin, että minun ei kamalasti tarvitsisi tehdä, kun minulla olisi villieläin puisto! Viime perjantainen mäyrä vielä kehiin niin olisi jo jonkinmoinen eläinkunta edustettuna!
Iltasella nautin yöpalasta omalla tyylilläni.
     Katsoin Kosto-sarjan neljättä kautta, join inkivääri-sitruuna teetä ja söin lämpöisiä voileipiä sohvan edessä lattialla. Olin tuonut lyhdyt kulmaukseen ja sytyttänyt niihin loppukesän kunniaksi jo ensimmäiset kynttilät ♥
     Sanotaanko, että aika täydellinen rentoutumishetki ♥
Niin ja puhdas ja siisti koti ♥
      Nyt aion nauttia näistä kahdesta päivästä ja palautua. Nukkua, lukea, neuloa, uida, saunoa, kirjoitella ja olla vaan. Oli oikea veto jättää tältä viikolta kaikki treeni väliin. Kuormitus on ollut tällä viikolla niin suurta, että olen suorastaan ylpeä itsestäni, että en ahnehtinut juoksemaan tai muuhunkaan treeniin, kun selvästi kroppa tarvitsi muuta.
       Olen kai oppinut jotakin ...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti