Elokuun syksy(kö?)

Drone-kuvaa elokuisesta syysmaisemasta... siltä tuo ainakin näyttäisi...ruskan sävyjä...

Olin kaivannut tätä ♥
      Vapaapäivää ja siivouspäivää. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, kaipasin sitä, että sain kerrankin ajan kanssa siivota torpan siihen kuntoon, että täällä voi viikonloppua viettää seesteisin tuntein. Muutama viikko on mennyt vähän sellaisella pika-pika-siivouksella, kunhan ei nyt ihan kahlata tarvinnut roskassa.
       Sain vapaapäivän viime viikonloppuhommista ja tuli kyllä tarpeeseen. Tämä viikko oli täyskäännös vähän kaiken suhteen. Ilmasto muuttui trooppisesta helteestä ihan napapiirin kaltaiseen kylmyyteen ja piti etsiä kaappien kätköistä vähän jotain muutakin päälle pantavaa kuin shortsit ja toppi.
       Työmaalla tunnelma kylmeni muutenkin kuin ilmaston puoleen, kun otin vähän kissoja pöydälle. Suututti jo omasta ja nuorten puolesta se, miten kohtuuttomasti meidän työtä ja meitä ihmisinä siellä tällä hetkellä arvostetaan! Olin ylpeä itsestäni sen puoleen, että pysyin koko keskustelun aikana hillittynä ja rauhallisena ja loppujen lopuksi se olinkin minä, joka sen pitemmän korren keskustelussa vein. Ihan vaan olemalla rauhallinen ja perustelemalla oman puoleni hyvin.
        Vastapuoli loukkaantui ja veti porot ja herneet ja ties mitkä sieraimiinsa! Vasta eilen puhuttiin suht sivistyneesti jälleen kahvipöydän ääressä jonninjoutavasta. Siellä, niin kuin ei oikein missään missä olen töitä tehnyt, ei ole ollut tapana puhua asioita halki ja poikki, vaan pikemminkin kyräillä ja puhua selän takana koko ajan ja kaikesta! Siksi kai nämä tyypit ovatkin niin surkeita puhumaan asioista tai ottamaan palautetta vastaan, kun eivät ole sitä koskaan saaneet. Eivät toisiltaan eivätkä esimies taholta! Naurettavaa. Sillä palaute ei aina tarkoita huutamista ja haukkumista, itseasiassa se on kaikkea muuta. Se on asioiden nimeämistä ja ongelmien ratkaisua. Ei ne ratkea sillä, että puhutaan pahaa toisista pitkin kylää!
        Työviikko tuntui siis moneltakin osaa hyvin pitkältä... Joten tämä hengähdystauko tuli enemmän kuin tarpeeseen!

En ole koko kylmään viikkoon ehtinyt lämmittää meidän taloa, vaikka joskus aamuisin onkin tuntunut siltä, että olisi ihan kiva jos olisi ehtinyt iltasella lämmittää... Tänään lämmitin sekä takkaa että uunia. Katsotaan nyt millainen tunnelma on iltasella ja huomisaamulla tulla tupaan ♥ Varmasti paljon mukavampi kuin muina aamuina.
        Tein perjantain ja kamalan viikon kunniaksi pizzaa tämän päivän appeeksi. Miehenmurrikka meni tavalliseen tapaan vielä tänään töihin, mutta syödään sitten kun hän saapuu kotiin. Meillä molemmilla on nyt tulevana viikonloppuna töitä: Miehenmurrikalla lauantaina, minulla molempina päivinä... Alan todella toivoa, että nämä viikonlopputyöt alkaisivat loppua!
        Kävin eilen uimassa, ekaa kertaa tällä viikolla, kun ei ole kamalasti ollut jaksamista lähteä. Veden lämpötilan on pikkasen laskenut siitä +25 joka se oli viime lauantaina ja rantaan on tullut vähän enemmän taas moskaa ja mujuakin. Oikein itketti kun keskiviikkona käytiin rantaa kurkkaamassa, kun sain se lauantaina todella nättiin kuntoon niin nyt siellä on kamalan paksu matto moskaa jälleen rannan tuntumassa!
       En tiedä miten jaksan sen sieltä TAAS korjata pois...

Hassua miten ilma ja lämpö tekevät myös tunnelmalle ja fiiliksille paljon. Tällä viikolla on ollut mieli maassa - noh vähän kaikesta! Kun vertaa viime viikon iloon ja riemuun ja lämpöön ♥ Ehkä vaan pitäisi osata iloita tästä kelistä samalla tavalla. Ottaa ilo irti villasukista ja saunasta ja vilteistä jaloilla iltasella ♥ Ajattelin jo, että onkohan liian aikaista tuoda tupaan taas lyhdyt? Onko se jo liian syksyistä??
       Kun ajattelin heinäkuun lopulla, että elokuusta teen hyvän fiiliksen kuukauden. Otan positiivisuudesta energiaa ja tuon sitä myös ympärilleni, niin ainakin tämä elokuun vaihde on tuonut pieniä haasteita tähän suunnitelmaan. Ehkä vielä ehdin tehdä tästä oikean positiivisuuden kuukauden.
       Lycka till vaan minulle! ♥

JUOKSUPÄIVÄKIRJA

maanantai 29.7.2019
609. juoksupäivä (224 vko alkaa)
- 3670.7 km
- 7km kylälenkki+oikopolku (45 min)
- helleviikon jälkeen lähdin taas kokeilemaan juoksua
- jalat jaksoivat yllättävänkin hyvin, vaikka jotain kireyksiä tuntui olevan lihaksissa (lihashuolto retuperällä!!)
- hengitys ok
- askellus parempi
- ryhti ja kaatuminen parantuneet, kevyempää juoksua
- keskivartalo pito parantunut
- +13, kylmä ja kolea keli

keskiviikko 31.7.2019
610. juoksupäivä (224 vko)
- 3675. 7 km
- 5km metsätie pyrähdys (35min)
- todella väsyneenä lähdin juoksemaan ja vaikka jaloissa ei niinkään huomannut, niin muussa kropassa huomasi. 
- askellus parempaa
- ryhti hyvä ja tasalaatua
- keskivartalo löysä, väsynyt
- kiipuja kantakalvossa sen verran alussa, ettei jalka tainnut oieta oikein, ei häirinnyt juoksua, mutta jumiti pohkeet jälkikäteen
- +15, kolea ja kylmä keli, tuulinen