24. kesäkuuta 2016

Mittumaari ja yötön yö.

Miten olenkaan tänä vuonna odottanut juhannusta!
      Tämän viikon jälkeen odotus on ollut vieläkin suurempi, kun työmaalla vain tuntuu että tahti kiristyy ja energiat vähenee. Juhannusloma tulee niin tarpeeseen!
       Eilen kun pääsin töistä piiiiiiiiitkän päivän jälkeen niin nukuin neljä tuntia ihan kevyesti. Iltasella unta riitti edelleen ja yöunia tuli varmaan kymmenen tuntia, joten unta on otettu melkein puolen vuorokauden verran... Kyllä sitä tarvitsinkin. Aloin olemaan jo niin väsyksissä, että pienikin vastoinkäyminen aiheutti itkun.
       Kaikki juhannushommat ovat tekemättä. Nurmi ajamatta, sauna pesemättä... Ahdisti aamulla käydä saunalla laittamassa iltasaunaa varten puut ja vastat valmiiksi, kun nurmi kahisi nilkoissa. Yritin olla ahdistumatta ja yritin ajatella että ei maailma siihen kaatuisi ja arvatkaa mitä? Ei se kaatunutkaan. Jos tänään vaikka luinkin kirjaa riippumatossa kuin laiska toukka niin huomenna voinkin sitten jo vähän nurmea lyhentää. Ei nämä hommat ihan päivän päälle ole ja oikeasti kyllä kaipasinkin vähän tämmöistä kevyempää huilipäivää.
Kohta menen juhannussaunaan nautiskelemaan ja sitten ollaan Miehen kanssa suunniteltu, että lähdetään juhannuskokkokierrokselle maakuntaan. Katsotaan nyt monta kokkoa nähdään illan aikana. Mahdollisimman monta olisi kiva!
        Isä pesi lipputangon ja äsken nostettiin lippu salkoon. Siniristi on kyllä komea aina vaan. En vaihtaisi sitä mhinkään muuhun. Yksinkertainen, kaunis ja ylväs lippu. Varsinkin tämmöisenä iltana kun taustalla komeilee sinitaivas ja helteinen kesäilta.
        Ihanaa ♥
        Milloinhan viimeksi on ollut tämmöinen juhannus (ja meillä näin vähän porukkaa..).
Olen onnellinen, ettei minun tarvitse enää juhannustaikoja tehdä, että löytäisin oman kultani. Tai jos teen, teen niitä omaksi iloksi ja riemuksi. Nyt on oma kulta, jonka kanssa olla, jonka kanssa lähteä kokkoja katsomaan ja jota ajatella ja ikävöidä ♥ Enpä olisi voinut kuvitella viime juhannuksena millaista juhannusta tänä vuonna vietän. Onneksi elämä tuo eteen välillä sellaistakin, mistä ei tiedä etukäteen.
         Minä taidan nyt napata pyyhkeen kainaloon ja suunnistaa juhannussaunan lämpöön nauttimaan. Olkaahan varovaisia ja viettäkään juhannusta turvallisesti.

Hyvää Juhannusta ja yöttömän yön juhlaa!

~ A.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti