20. kesäkuuta 2016

Löhöpäivä ja löysät jalat...

Löhöpäivä.
        En minä kirjaa ehtinyt lukea sivuakaan, paitsi mitä kohta kun painun peiton alle ennen unta, mutta elokuvia katsoin ja viltin alla lojuin koko päivän. Otin päiväunia ja muuta löhöpäiväilyyn kuuluvia juttuja. Iltaa kohden kelikin parani ja monsuunisateet loppuivat. Nyt vielä vähän humisee tuuli, mutta muuten alkaa olla jälleen ihanan poutaista kesäyötä.
         Tekee taas mieli karata.
          En ymmärrä mistä tämä mieliteko miun sieluun on oikein juurtunut, mutta usemman kuin kerran tämä fiilis tulee kesällä - ja miksei talvellakin. Kesällä vaan useammin. Nytkin tekis mieli napata villapaita päälle ja lähteä vaan päämäärättömästi vaikka ajamaan autolla, päätyä johonkin tuntemattomaan paikkaan, hienoihin maisemiin tai muuten vain "eksyksiin" ja olla jotenkin vapaampi kuin muuten. En minä itseäni vangiksi tunne, joten vapauden kaipuu ei ole ahdistuneisuudesta johtuvaa, ehkä se on pikemminkin sellainen seikkailufiilis, kun harvemmin kuitenkin on tehnyt mitään semmoista.. En tiedä.
        Eikä edes väsytä vaikka pitäisi, kun huomenna pitää taas pompata kukonlaulun aikaan ylös. Onneksi edessä on lyhyt viikko ja paljon tekemistä. Menevät päivät (toivottavasti) nopeammin kuin viime viikolla.
Kävin iltasella lenkillä ja ei kulkenut. Ei kulkenut yhtään mitenkään. Jalat olivat kuin puuduksissa, väsähdin jo puolen välin jälkeen ja askeleissa ei ollut puhtia. Taitaa olla juhannusloma paikallaan juoksussa... Että harmitti, suututti ja turhautti. Tiedän, että näitä juttuja tulee aina silloin tällöin, on tullut minullekin aikaisemmin ja silloin loma on ollut hyväksi, mutta jotenkin olisi vain fiilistä mennä ja juoksea ja sitten kroppa sanoo nej.
       En ala mitään.
       Kehoa pitää kuunnella. Sitä tolkutan Miehellekin, joka treenaa liian kovin, mutta oman kropan kuuntelu unohtuu sitten kun sitä pitäisi harrastaa. Ei aina ymmärrä, että joskus loma on hyväksi ja varsinkin silloin kun treenaus menee siihen ettei muka voisi lomaa pitää. Se on eka hälytyskello, johon pitää reagoida ja joka ilmoittaa että mennään ylikierroksilla. Jos ei lomaa voi pitää juoksusta niin silloin se juuri pitää ottaa.
       Eli ensi viikolla kai sitten pidän juoksusta lomaa ja keskityn lihahuoltoon ja lihaskuntoon. Teen pilatesta ja hoidan lihaksia. Katsotaan sitten miten juoksu kulkee juhannuksen maissa.
       Juhannus.
       Iik ♥

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
sunnuntai 19.6. 2016
225. juoksupäivä (80 vkoa täynnä)
- 1424,5 km
- 5km kylätien minilenkki (29min)
- jalat tuntuivat väsyneiltä heti alusta eikä olo parantunut lenkin aikana
- piti välillä ihan heittää kävelyksi ja jotenkin turhautti sitten loppumatka juosta kun jalat ei toiminu ja hengästytti ja oli kuuma ja hiki...
- ei kiva fiilis, vaikka muuten olisi ollut fiilistä juosta vaikka miten
- Loman tarpeessa?
- ilma oli sateen jälkeen kostea, hapekas ja hyvä, +21

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti