10. elokuuta 2015

Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää

JOJO MOYES

Kerro minulle jotain hyvää

(Gummerus 2015, alkuperäinen Me Before You 2012)

En tiedä miten aloittaisin.
         Luin kirjan loppuun eilisiltana, vaikka kello näytti vaikka mitä. Olen lukenut hyviä kirjoja, mahtavia kirjoja, mutta en muista milloin viimeksi olisin itkenyt, kun luen kirjaa... Olenkohan ikinä? Eilisiltana kuitenkin itkin. Ja jos tänäänkin kirja pyöri vielä mielessäni, niin sen on oltava jotain erikoista.
          
Kerro minulle jotain hyvää kertoo Louisa Clarkesta, joka on jumissa elämänsä kanssa. Pienen englantilaisen kaupungin ympyrät ovat ahtaat, mutta turvalliset. Louisa saa töitä neliraajahalvaantuneen Willin avustajana ja saa pian katsoa omaa elämäänsäkin toiselta kantilta. Will on hankala, katkera ja oikukas potilas, mutta huomaa kohdanneensa vertaisensa, kun Louisa ei sujahdakaan tavanomaisiin rooleihin vaan yrittää pikemminkin saada Willin tajuamaan, että elämässä on vielä iloa ja värejä.
          Kirja yllätti minut joka suhteessa. Olin vain napannut sen mukaani kirjakaupasta, kun olin käynyt ostamassa Enni Mustosen uusimman romaanin ja ajattelin napata jonkun toisen kylkiäisenä. Jo muutaman sivun jälkeen huomasin miten sujuvasti tarina tempaa mukaansa. Louisaan samaistuin monessakin asiassa ja kai siksi kirjasta tuli nopeasti kamalan "läheinen". 
           Kieli oli rikasta, hauskaa, koskettavaa, sielua riipivää ja tarina nosti tämän tästä lukijan ilmaan pelkästään hyvästä olosta. Miten joku osaa kuvata ja kertoa asiat niin hyvin, että se tuntuu sydämen ytimissä asti? Tämä kirja tuntui. Se oli kaikkea sitä, mitä kirjan kuuluu olla ja vähän päälle! 
           
Ajattelin tänäänkin kirjaa monen monta kertaa enkä muista milloin olisin lukeemaani romaania pohtinut vielä seuraavanakin päivänää tällä tavoin. Kirja kosketti minua jostain sydämen sopukasta, jossa asuu mielihyvä, liikutus, suru ja ilo. 
            Suosittelen lämpimästi ja suosittelen lämpimästi myös nenäliinoja siihen viereen.

"Näytin varmaa huolestuneelta, koska hän lisäsi:

"Ei syytä huoleen. Minä en käy käsiksi."
"Mitä?"
"Jos pelkäät, että punon salaisia viettelysuunnitelmia, sen kun irrota pyörätuolin akun."

(lainaus: Kerro minulle jotain hyvää, Gummerus)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti