2. elokuuta 2015

100. juoksupäivä !!! HURRAA !!!

Itikka pisti minua jalkaan äsken iltalenkillä. Nyt kutiaa. Kesää ei ole ollut, mutta itikoita on. Aikamoinen vääryys, jos saan sanoa.
          Tänään oli tämän viikon ensimmäinen ja viimeinen vapaa-aamu. Sain nukuttua 8 kun sitten alkoi metakka tuvan puolelta, kun pieni mies heräsi ja oli heti aamusta virtaa täynnä... Se metakka päättyi sitten suureen itkuun kun aamusuihkun jälkeen poika juoksi märin jaloin tuohon apukeittiön ja takkakammarin väliselle matottomalle alueelle ja liukastui. Sitä itkua sitten kesti koko aamun aina siihen asti, kun käytiin vähän ajelemassa traktorilla. Sisko miehineen pakkasivat kamppeet sillä aikaa, kun me ajeltiin rundia pihamaalla pojan kanssa. Iltapäivästä herkuteltiin sitten lettukesteillä, mummo vähän hemmotteli ♥

Talo hiljeni iltapäivästä, jonka jälkeen käynnistettiin siivousurakka, että saatiin talo taas siihen kuntoon, että täällä voi ihmisolennot asua! Ja pesin kaksi koneellista pyyhepyykkiä. Jestas! Käsipyyhehyllyt ammottivat tyhjyyttä ja vieläkin jäi kolme pyyhettä pesemättä, kun pelkäsin, että kaivosta loppuu vesi!
Kaksi isoa ja yksi pieni vieras kylässä... narullinen pyyhkeitä... Oh no! (älkääkä sanoko mitään aitan rapun siivottomuudesta, olen ollut puolitoista viikkoa kiinni muissa jutuissa...)
Nukuin ruuan päätteeksi pienet päiväunet, kun huomenna pitäisi jaksaa mennä aloittamaan työviikko ja minusta tuntuu, etten ole saanut levättyä yhtään. Ei hyvä olo ollenkaan.
           Iltaselle piipahdin sitten iltajuoksulla.
           Se oli sitten se 100. juoksupäivä! HURRAA!
           Ihan mukava juoksu, vaikka ei nyt mikään hip-hei-meiningillä menty, kun puolet matkasta oli mahdoton vastatuuli. Jalat tuntuvat taas olevan paremmassa iskussa, mutta nyt kyllä pitäisi saada ja löytää päivästä jokin väli lihashuollolle. Keskivartalolihakset rapistuvat.
Tänään saatiin naapureiksi muutama mölisijä. Lähipellolla vaeltelee nyt laikukkaita otuksia... toivottavasti pysyvätkin siellä!
Kävin iltalenkin jälkeen uimassa ja vesi on NIIN kylmää, että kohta se varmaan jäätyy. Mie niin haluaisin, että se vielä lämpenisi sellaiseksi, että saisi uida rauhassa ja kauan, eikä tulisi kylmä. Ei tarvitsisi olla mitään porealtaan lämpötiloja, mutta saisihan se vähän lämpöisempää olla. Naapurirannassa pomppivat lapset uimaan eikä niitä tuntunut haittaavan kylmä vesi yhtään.
          Olen tulossa kai vanhaksi...
          Nyt pitäisi painua pehkuihin, että jaksaisi aamulla nousta.
          Tuskin jaksan sittenkään. Heh.

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
100. juoksupäivä (34 vkoa täynnä)
- 7.2 km kylälenkki (43 min)
- juoksu kulki suhteellisen hyvin, jalat paranivat loppua kohden
- syöty ruoka painoi vähän mahassa vaikka ei kramppeja tullutkaan
- hengitys toimi ja ryhtikin oli kohtuullinen, vaikka lihakset huonossa kunnossa ovatkin tuossa keskivartalon kieppeillä
- ilma oli kylmähkö, tuulinen ja vähän sateen uhkaakin oli ilmassa, +17 (vaikka ei tuntunut yhtään)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti