24. heinäkuuta 2015

Parantava perjantai

Tänään oli ihan erilainen fiilis mennä töihin, kun tiesi, ettei hommia ole kuin kevyemmät perjantaihommat ja että tämä todella on viimeinen työpäivä tällä viikolla. Olin iloisempi ja jotenkin rennompi, vaikkakin väsynyt.
          Kun pääsin töistä, vetäisin ensitöikseni juoksuvaatteet niskaan ja kävin juoksulenkillä. Olikin ihan hassua juosta nyt aikaisemmin, kun olen tottunut tekemään iltalenkin, mutta hyvin jalat kulkivat vähän aikaisemminkin. Minut yllätti vain rankka ukkoskuuron oloinen vesiryöppy. En tiedä oliko se ukkosella varustettu pilvi, mutta ainakin vettä tuli niin, että olin hetkessä märkä sukan kärkiä myöten! Aika jännittävää oikeastaan.
            Olisi tehnyt mieli köllähtää lenkin ja ruuan päätteeksi nukkumaan, mutta minulla oli tänään naisten saunailta ja ystävät tulossa viiden maissa parantamaan maailmaa, vaihtamaan kuulumisia ja saunomaan viikon työkiireet pois. Ajoissa olivat ja suunniteltiin sitten niin, että ensin syödään ja sitten saunotaan.
Tytöt olivat tuoneet ruuat ja kieltäneet minua tekemästä mitään. En siis tehnyt! Toivat kalan ja kasviksia, jotka laiteltiin sitten erinäköisten mausteiden kanssa uunin pellille ja uuniin. Minä olisin kaivannut ehkä vielä perunaa, mutta ei siihen enempää mahtunut...
Kala kypsyi nopeasti, mutta vihannesten kanssa meni aikaa sen verran että sauna meinasi sammua. Onneksi hiillokseen vielä syttyi puut ja saatiin istua lämpöisessä saunassa. Sama totuus pätee edelleen, että minä olen parhaimmillani saunassa. Avoin, puhuva ja rentoutunut. Siellä minä olen tottunut olemaan paljas niin fyysisesti kuin sielultaankin. Asiat on helpompi puhua saunassa kuin ulkomaailman kylmyydessä.
             Olin odottanut tätä iltaa koko viikon ja mukavaa olikin, kun sai taas jutella, nauraa ja hassutella siinä tutussa naissakissa, jossa jokainen on niin oma ihminen, että välillä sydäntä puristaa, kun ajattelee, että mikä onni on saada niin monta hyvää ihmistä niin lähelle itseään. Olen niin rikas ja onnekas - ja onnellinen!
             Naiset jaksoivat istua iltaan myöhään. Kymmenen jälkeen vasta auton takavalot punersivat pihatiellä. Minä tiskasin ruokatiskin pois niin ei tarvitse aamua aloittaa tiskin kanssa. Ja sitten ajattelin, että nyt olisi hyvä sauma mennä yöuinnille. Se on ollut haaveena koko kesän, mutta ei vain ole saanut toteutettua. Nyt vetäsin uikkarit päälle ja painelin +14 asteen iltayöhön ja rantaan.
Kylmä ilma hämäsi ja vesi tuntui aluksi lämpöisemmältä kuin mitä se sitten oli. Hienot maisemat pilvineen ja hiljaisuuden kera. Ja sitten syksyllä pitää vielä tulla oikein pimeällä uimaan :) Nyt sentään näki vielä eteensä.
         Uinnin jälkeen olikin vähän viileä olo ja nyt aion vielä mennä iltalenkin heittämään. Ulkona on jo sysimustaa ja pimeää ja kylmää, joten uni tulee varmasti, kunhan pääsen peiton alle lämpimään.
         Ja arvatkaa kenellä on vapaa aamu?! Hurraa!!


JUOKSUPÄIVÄKIRJA
96. juoksupäivä (33vko)
- 5km metsätie 25 min
- juoksu kulki suhteellisen hyvin, vaikka kintuissa vähän powerit uupukin
- asento ja hengityskin toimivat
- ilma oli vähän viileä ja kova sadekuuro kasteli puolessa välissä täysin!
- +17, vesisadekuuroja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti