Helteinen viikko alkaa: +25 alkulämmittelyä

Yli viikko edellisestä postauksesta...
    Oli aikamoinen viikko, kun en jaksanut edes koneelle istahtaa blogikirjoituksen verran. Olisin kyllä halunnut. Tällä hetkellä minulla on takana 8 päivän yhtämittainen työputki. Minulla oli viikonloppu töitä ja vasta torstaina pääsen kahdelle vapaalle. Alkaa painamaan sekä mielessä että kropassa.
      Viime viikolla tuli myös pikkusisko poikansa kanssa kesälomalle ja talo on täyttynyt pienistä askelista, leluista ja jokelteluista. Tänään oli ilmestynyt uima-allas pihalla ja kun tulin töistä, niin pihamaalla tuli uimapukuinen pieni mies vastaan.
       Viime viikolla kävin myös ottamassa ensimmäisen askeleen uutta tulevaisuuttani silmällä pitäen, mutta siitä tuonnempana.
        Nyt eletään uutta viikkoa ja on tulossa helteinen ja kuuma viikko. Tänään oltiin vielä maltillisesti +25 hujakoilla, mutta loppuviikosta sitä taidetaan paukutella jo +30 rajapyykkiä ♥ Naapurin emäntä oli niin tuskainen eilen kun piipahdin äkkiseltään pihassa, mutta minä tykkään. Ei näitä kesäpäiviä liikaa vuodessa ole, joten vaikka sitten olisi vähän tukalankin kuumaa niin minä ainakin aion nauttia. Tosin viikonloppuna olen jälleen töissä, musta puku päällä, joten siitä voi olla nauttiminen kaukana, mutta sitten kun sieltä kotiin pääsee!

Minun pieni kesäflunssani rippeitä tässä vielä pidellään... Ihmeen sitkeää taas moinen. Yskää ja nuhaa vielä on sen verran, ettei olo ole ihan normi, mutta kyllä minä jo lauantaina kävin uimassa jälleen ja tänään juoksu-kävelylenkillä. Jos tässä alkaisi odottaa että olisi kroppa ihan kondiksessa olisi kesä jo ohi.
        En minä kuitenkaan mitenkään reuhdo.
        Kiltisti tänäänkin kävelin lenkillä heti kun siltä tuntui ja sitten taas juoksin, kun siltä tuntui. Ei näillä helteillä noin muutenkaan revitä itsestä ihan kaikkea irti...
         Työmaallakin olen yrittänyt ottaa iisisti, sillä siellä nopeasti huomaa, että tekee vaikka ei ihan jaksaisi vielä tehdäkään. Tänään oli hyvä päivä töissä, kiitos ihanien työkavereiden. Hassua miten tiiviiksi neliöksi meidän porukka on taas tänä vuonna tullut. Jotenkin hurjan haikealta tuntuu, että tämä on minun viimeinen kesäni näissä hommissa ainakin vähäksi aikaa. Paikkana työ on ihanaa ja antoisaa ja olen hyvä siinä, mutta henki ja työkavereiden kemiat ovat tuolla aika suuri ongelma...

Viikonloppuna oli naapurin emännän ja isännän yhteiset synttärit ja huomasin jälleen, että vaikka itse päivänsankaripari oli tuttu ja turvallinen niin en ole mikään kamalan sosiaalinen otus. Olen toki parantunut aikaisemmasta, mutta edelleenkin sellainen huoleton keskustelu ties kenen kanssa ei oikein ota onnistuakseen... Juhlat muuten olivat ihanat, mutta kylmä keli ja kova tuuli sateineen teki tunnelmasta vähän toisenlaisen!
      Sama homma vähän noissa viikonlopputuurauksissa, joita nyt tein ensimmäistä kertaa, kun viimeksi olin kipeä. Osaan hommani, huomasin sen jälleen, vaikka edellisestä keikasta oli melkein vuosi, mutta ihmisten kanssa tekeminen onkin sitten jo haasteellisempaa...
       Kävin torstaina haastattelussa uutta opiskelupaikkaani varten.
       Kyllä, semmoista olen ajatellut ensi talveksi. Ryhtyä jälleen opiskelemaan.
        Tällä kertaa hierojaksi.
       Olen vähän ristiriitaisin miettein liikenteessä, sillä kaikki uusi minulle on pakokauhun paikka mutta toisaalta olen aika innostunut uudesta suunnasta. Ehkä tämä vanha ja tuttu polku on hetkeksi talsittu puhki, ainahan tällekin voi palata jos siltä tuntuu, mutta nyt on ehkä uusien tuulien annettava puhaltaa läpi elämän.. Katsotaan mihin se tuuli minut sitten vie.

Kävin iltasella vielä kastelemassa kasvimaan ja oli ihana käpsehtiä lämpimässä illassa. Toki itikat löysivät minut heti, mutta ajattelin vähän samaa kuin tänään juoksulenkillä, että vaikka minun kesäni ei mennyt ihan niin kuin olin ajatellut, niin ehkä näin minä osaan nauttia vieläkin paremmin niistä hetkistä, jotka menevät ohi nopeasti (kuten illat...) ja olen enemmän hetkessä ♥
      Näin ainakin toivon.
      Koko ajanhan tässä kesää on, että jos koko ajan odottaa jotain muuta niin ehkä tämä kesä meneekin ohi ihan huomaamatta. Joten vaikka odotankin jo torstaita ja kahden päivän vapaata niin nautin myös tänään kun juoksin metsätiellä ja kuuntelin lintuja ja heinäsirkkoja ja huiskin paarmoja tai nautin kun kastelin kasvimaata ja kasteluvesi tuoksui ihan samalta kuin hetki sitten uimassa ♥
        Tartuin hetkeen ♥
         Tartu sinäkin.

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
607. juoksupäivä (223 vko)
- 3656.7 km
- 7km metsätie (52min)
- juoksu-kävely
- eka lenkki sairastelun (2vk) jälkeen
- ihan hyvä lenkki kun ottaa huomioon, että kahteen viikkoon kintut on ollut enemmän tai vähemmän hyllyllä
- yritin harjoitella enemmän kaatumista
- pakarat toimivat
- askellus ihan ok, vähän haki vielä ryhtiä, mutta kuitenkin melko hyvä
- tuki keskivartalossa huonontunut, lihakset löystyneet
- +25, helteinen, lämmin ja tuuleton ilta, ihana keli ♥ ei ehkä juoksuun, mutta muuten!