Helleviikko: rannan siivous ja paidattomat isännät ♥ +34

Taisin lukea uudesta Kodin Kuvalehdestä sellaisesta kuin luontoherkkyys. Tarkoittanee siis sitä, että ihminen kokee luonnon muutokset kuten avohakkuun todella vahvasti negatiivisina tunteina. Tunnistan itsessäni tätä tyyppiä. Minua surettaa ja ahdistaa hirveästi erilaiset "luontoterrorit" varsinkin niissä omissa tärkeissä paikoissa.
      Tänään koin tällaista ahdistusta siitä, että minulle tärkeässä paikassa oli joku vieras.. Rannassa oli äiti ja tytär ja pitivät rantaani kuin omaansa. Jos olisin ollut leijona olisin kai syönyt reviirille tunkeutujat oitis! Nyt vain tyydyin ajamaan traktorin hietikon reunaan ja aloin mättämään muhjukasoja kyytiin. Katosivat, tunkeilija, aika nopeasti. Passiivis-aggressiivinen lähestymistapa.

Mittarissa oli +32 astetta, kun rehkin lapion ja haravan kanssa rannassa. Ei se kuitenkaan niin kuumalta tuntunut veden äärellä, vaikka kyllähän siinä hien sai pintaan vaikka mätti kasoja kyytiin ihan iisillä vauhdilla...
       Lopuksi, kun olin saanut rannan siistiksi, pulahdin uimaan. Vesi oli jo liian lämmintä minun makuuni, alkaa vaan kohta kasvamaan kaikenlaista levää, jos vielä olisi lämpöiset kelit jatkuneet. Eli olen ihan tyytyväinen, jos muutamalla asteella vesi viilenisi ensi viikolla. Saisin helle-ystäviltä selkäsaunan kun sanon näin, mutta näin asia vaan on! Helteet ovat ihania ♥ Olen nauttinut täysillä tästä viikosta, mutta mitä tulee veden lämpötilaan, olen siinä enemmänkin kylmän kun lämpimän veden ystävien puolella...

Nyt on siis ranta jälleen puhdas ja siisti ennen seuraavaa tuulta. Muistan kuinka sen ensimmäisen putsauksen jälkeen tuntui että jalat lähtevät alta, kun samanmoinen kerros oli tullut rantaan melkein heti... Nyt muhjun ilmestyminen rantaan pelkästään ärsyttää, siihen on jotenkin niin tottunut, että tämä leikki ei lopu ikinä!
         Eli seuraavaa keikkaa odotellessa.
         Tänään oli myös työpäivä. Hautajaiset kirkossa. Musta puku päällä. Ihmiskidutusta siis.
         Kanttori sanoikin kun tultiin haudalta, että oikea mustan puvun päivä. Todellakin. Ei tarvinnut kuin kävellä muutama sata metriä hautausmaalta kirkolle niin selkä oli ihan märkä... En pidä muutenkaan suntio puvusta, se on jotenkin niin... niin... siisti. Näissä hommissa ei vain voi ihan verkkareissa mennä!
         Huomenna on sitten kirkossa messu, onneksi sekin aamusta, joten hyvässä lykyssä pääsen ajoissa pois. Sitten onkin taas tiedossa kymmenen päivän työputki, mutta sitten ajattelin pitää kunnon vapaat. Jos ei minun suunnitelmiini tule taas kuprua...

Lojuin riippukeinussa lopun päivää ja ihmeellinen paikka sinänsä, sillä joka kerta nuupahdan siihen. Nukahdan oikein. Kuten myös tänä iltana. Minulla oli saunalla vesipadan alla tulet ja ajattelin, että luen samalla muutaman rivin kirjaa, kun odottelen että vesi lämpenee. Muutama luku meni kirjasta, mutta sitten painuivat silmät kiinni ja työläinen nuukahti riippukeinun viileyteen ♥
         Ennen lauantaisaunaa kävin vielä uimassa ja aion mennä vielä ennen nukkumaan menoa kolmannelle uinnille. Eilisiltanakin tuli uni heti kun oli käynyt vähän viilentymässä ennen unta. Järven pinta oli tyyni ja auringonlasku teki siitä kullanhohtoisen ♥ Vitsi näitä iltoja ja päiviä tulee ikävä keskitalven pimeydessä ja kylmyydessä!

Oikein pelottaa ensi viikon sateet. Maa on NIIN kuiva, että eihän se edes heti ime mitään määrää vettä vaan takuulla jää lillumaan nurmen pintaan, jos tulee oikein ukkoskuuromaisesti kaatamalla vettä. Vettä kuitenkin kaipaa ihan kaikki. Kukkapenkit ja nurmi joo, mutta siis ihan kaikki luonnossa. Tänään tuntui todella hassulta ajella työpäivän jälkeen kotiin, kun koivut olivat kuin syyskuussa, keltaisia ja oransseja - pelkästään tästä kuivuudesta! Meidänkin pihakoivut tiputtelevat jo lehtiä, joten kohta pääsee haravoimaan lehtiä vaikka eletään pian vasta elokuun puolta...
        Ja jotakin kertoo tämän viikon lämmöstä se, että naapurin isäntä, joka yleensä pukeutuu hellesäällä pitkiin lahkeisiin ja ainakin t-paitaan oli tänään ilman paitaa kun tuli traktorilla vastaan ♥ On siis oikeasti helle - ainakin naapurin "hellemittarin" mukaan!
        Toinen naapurin isäntä ottaa paidan pois heti kun mittari pompsahtaa keväällä plussan puolelle ja laittaa paidan päälle vasta lokakuussa... hän ei siis ole kovin hyvä mittari helteistä. Ei ainakaan yhtä hyvin kuin tämä toinen isäntämies!
         Jeah hellettä ja paidattomia isäntiä!