28. toukokuuta 2018

Helteet jatkuvat: nurmen nukkaa

Tienasin sunnuntaina ensimmäisen kesälomapäiväni, jihuu!
       Leena opetti minua messu-suntioksi ja paljon tulikin uutta yhdellä kertaa, mutta eiköhän tuo mene. Eihän se mitään avaruustiedettä ole! Ja vaikka vähän viikonloppu Miehenmurrikan kanssa menikin pilalle, niin ainakin sain yhden lomapäivän meidän kesälomaan lisää. Miehenmurrikalla oli töitä puolestaan lauantaina, joten todellakin meidän viikonloppu koostui vähän semmoisista pätkistä. Yritettiin kuitenkin huilata ja ottaa ilo irti lämpöisistä päivistä niin hyvin kuin pystyttiin.
Sunnuntaina käytiin taas rantaa ihastelemassa. Toisella puolella oli tuulta ja toisella tyyntä. Jo pieni kävely järven rannassa ja rantametsikössä laski pulssin melkein nollaan ja olo korjaantui heti, vaikka työaamun jälkeen olikin vähän hötky olo... Luonto elvyttää oikeasti ♥
       Ja kun sain Miehenmurrikan kanssa lojua loppupäivä sylityksin leffan parissa, ulkokeinussa ja hyvän ruuan kanssa, niin mukavaksihan viikonloppu taipui töistä huolimatta.
Kävin iltasella pienellä juoksulenkillä ja tein samalla vähän mäkitreeniä kintuille kun on pitänyt jo pitkän aikaa tehdä lihaskuntoakin näiden juoksujen välissä. Päivissäni ei vain tunnu olevan tarpeeksi tunteja... Aina sama homma, kun kesä pyörähtää käyntiin!
      Tänään on ollut kuitenkin sisäreidet kipeinä, joten johonkin ne minun mäkitreenini kävivät... Pelästytin treenieni aluksi valkohäntäpeurankin ruokapaikaltaan ja ihaillen katsoin miten ketterästi ja kevyesti otus pomppi mäkeä ylös. Tosin oli sillä neljä jalkaakin ja minulla vain kaksi...

Tänään työmaalla tuli ensimmäistä kertaa tänä kesänä sellainen turhautunut olo. Leena laittoi minut heti aamusta trimmailemaan kamalaksi turjakkeiksi kasvaneita hautakivien välejä ja siihen meni oikeasti kauan ennen kuin rivi aina oli siisti. Muu väki teki sitten jos teki... Kun Aki tuli peittämään hautaa ja nostamaan yhtä reunakiveä paikalleen niin muu työväki seisoivat katsomassa kuinka mies töitä teki. Minä trimmasin koko päivän ja loppupäivästä alkoi jo ranne oireilla, kun äkkiseltään kone oli tuntematon ja outo hyppysissä...
        Turhautti pikemminkin se, että homma ei edistynyt kun vain minä tein töitä!
         Yritin sitten taas ajatella asiaa toisella tavalla: teen mitä teen, päivä päättyy ajallaan.
         Kotona odotti sitten nurmenleikkuu ja sen kimppuun pääsinkin ihan hyvissä ajoin. Seitsemän maissa oli pihanurmi taas lyhyt ja ihana. Tuli jotenkin harmistunut olo, kun radiossa sanottiin, ettei ensi viikolla enää saataisi nauttia näistä keleistä vaan viilenee oikein kunnolla... Näihin lämpöisiin on niin tottunut ettei oikein osaa enää muuta kesää ajatellakaan. Toivottavasti nämä helteet eivät olleet tässä...
Uimassa kävin silläkin uhalla, että vesi oli todella viileää. Oltiin putsattu minun rantapoukamani viikonloppuna, mutta tänään rannassa oli ihan samanlainen kerros kaislaroinaa kuin mitä mätettiin siitä pois. Mistähän sekin siihen on kulkeutunut?!
       Vesi oli todellakin kylmää ja uimiseni oli semmoinen aijaijai-pulahdus. Ihanaa kuitenkin oli käydä, sillä pulahduksen aikaan ei voi ajatella mitään muuta kuin sitä, miten kylmää vesi on ♥ Saunassa pohdiskelinkin, että se minun lupaukseni ajan ottamisesta pitäisi taas toteuttaa. Pihamaalta löytyy loputtomasti tekemistä ja touhua, jos ei itse ota ja pysähdy hetkeksi. En vain tiedä pystynkö ottamaan lunkisti, jos tiedän että kukkapenkit olisi kitkettävä? Opeteltavaa siis on...
Syreenit ovat parhaimmillaan. Olisin niin mieluusti nähnyt nämä vasta juhannuksena, mutta syreeni kukkii aikaisemmin, tänä vuonna todella aikaisin! Tuoksu on ihana ja näkö myös!
      Ihastun kesän elementteihin joka päivä uudelleen ♥
      Kyllä kesä on kiva!
JUOKSUPÄIVÄKIRJA
sunnuntai 27.5.2018
469. juoksupäivä (171 vkoa täynnä)
- 2892.9 km
- 4.1 km + mäkitreenit (35 min)
- juoksu sujui hyvin, ei pahempaa väsymistä kintuissa
- mäkitreenit kävivät lähinnä etureisiin vaikka koitin saada tuntumaa takareiden puolelle.
- vähän aikaa jaksoin hyppyjä ja kyykkyjä tehdä, mutta viikko ja työpäivä painoi sen verran taka-alalla että saunan kutsui enemmin
- hengitys, askellus ja ryhti kestivät hyvin kohdillaan
- alan kehittyä, vihdoin!
- +20, aurinkoinen, hyvän tuulinen keli ei ollut hyttyset kimpussa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti