En tehnyt mitään järkevää- viikonloppu

Viikonloppuna olisi ollut listaa, mitä olisi pitänyt tehdä.
     En tehnyt mitään.
     Nurmikin jäi ajamatta, vaikka olisi ollut aamupäivästä oikeinkin hyvä keli moiseen hommaan. Ei vain jaksanut/huvittanut ryhtyä mihinkään. Otin levon kannalta molemmat päivät viikonlopustani. Eilen kuitenkin tehtiin sen verran, että saatiin perunat kellarin laariin suojiin ja vein puukasan ylivuotaneet puut saunan halkokuuriin, kun en oikein muuallekaan niitä keksinyt viedä. Saavat kuivahtaa siellä talven. Kyllä niillä ainakin lisäys onnistui eilen.

Katsottiin vähän aikaa sitten Avaran Luonnon jakso, joka kertoi oravien elämästä. Naurettiin Miehenmurrikan kanssa oravien vimmalle kerätä talvivarastoa, mutta ajattelin eilen kun raahattiin perunoita kellariin ja vein puita liiteriin, etten taida sen parempi olla. Samanlaista talveen varautumista tämäkin, vaikka en pähkinöitä poskissani kannakaan!
     Ei pitäisi nautaa luontokappaleille, kun itse on ihan samanlainen!
     Taas opetus sinänsä.
     Eilen kävi jälleen naapurin vanhemmat lehmät piipahtamassa meidän kasvimaalla. En tiedä alkaako naapureiden pinna olla loppumassa meidän soittoihin, kun aina ilmoitellaan karanneista lehmistä. Ilmoitellaan lähinnä sen vuoksi, ettei niille kävisi mitään kun toikkaroivat keskellä peltoja. Päätin vain eilen kun lehmien seikkailuista ilmoitettiin että enää en ilmoita vaikka juoksisivat koko yön meidän pihalla. Naapurit taitavat ottaa sen vähän väärin, vaikka kysehän on HEIDÄN eläimistään, jotka juoksevat MEIDÄN kasvimaalla.

Aluksi touhu näytti tältä...

... ja hetken päästä seurasivat emäntäänsä pitkin tietä.
     Katselin ihaillen sitä auktoriteettia, joka emännällä eläimiinsä oli. Ei tarvittu ajamista vain jatkuvaa kutsumista ja huutelua. Mahtavaa!

Iltapäivästä tuli rakeita ja jotenkin ilma oli muutenkin kylmä ja oli selvästi jotenkin talvea ilmassa. Niin hullulta kuin se kuulostaakin.
     Aika pitkältä tulee talvi tuntumaan jos se jo lokakuussa tulee...
     Minulta alkaa huomenna viimeinen työviikko palkkatyössä vähään aikaan. Saan päätökseen erään sivun elämästäni ihan vain kääntääkseni seuraavan... Jännittävä syksy ja alkutalvi tiedossa, mutta vaikka toisaalta pelottaa ihan pirusti niin eipä ainakaan ole tylsyyttä tiedossa!
      Eilen kävin pienellä juoksulenkillä. Tai pikemminkin se oli kävelylenkki, johon sisältyi juoksupyrähdyksiä. Pelotti vähän, että entä jos kantapää äityisi taas pahemmaksi, mutta ei se tainnut sen pahemmaksi mennä...
      Ja oli mukava liikkua, juosta, taas ♥
      Tänään kävin myrskyävässä järvessä uimassa. En edelleenkään muistanut mittaria ottaa mukaan, mutta alta kymmenen se lämpötila jo on! Tänäänkin aallot löivät vastaan sen verran kovin, ettei sitä oikein uimiseksi voinut kutsua. Hallitsematon pulahdus enemmänkin!

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
lauantai 21.9.2019
624. juoksupäivä (229 vko)
- 3731.9 km
- 3.2 km mini kylälenkki (28 min)
- kahden viikon paussin jälkeen ensimmäinen kokeilu miten jalka kestää
- ihan hyvin meni, juoksukohdatkin
- kireyksiä kintuissa on aika lailla vielä, sen tunsi, mutta taisi se vähän joitakin kireyksiä vähän helpottaakin, liikkeelle pääsy
- askelluksesta huomasi ettei jalat olleet ihan kunnossa ja kunto on vähän tullut alaspäin
- +15, sateen jälkeinen hapekas ilma, kiva liikkua!