3. toukokuuta 2015

Kuka pelkää poliisia?

Näköjään minuun on iskostettu auktoriteettien valta melkoslailla onnistuneesti, kun en tarvitse kuin pienen muistutuksen siitä, että poliisit valvovat niin johan minä seuraavana päivänä olen kiltisti vaihtamassa talvirenkaita laillisiin renkuleihin.
          Aamusta siis vaihdoin kesäkumit alle ja toinen pari renkaista oli kyllä sen näköiset, että tuskin pääsen katsastuksesta läpi enää syksyllä niiden renkaiden kanssa. Murehdin sitä sitten. Talvirenkaat olivatkin sitten kamalassa soossissa. Hiekkaa, mutaa ja niiden sekoistusta oli renkaan reunat täynnä ja omatunto ei antanut periksi, että olisin vain nostellut renkaat talvisäilöön ja ollut tyytyväinen. Piti vähän pesaista, ettei sitten alkutalvesta tarvitse kiroten ihmetellä, kuka ****** nämä renkaat on tänne tämännäköisenä laittanut!!
Nyt on kuitenkin kesärenkaat minunkin automobiilissani ja saan naureskellen ajella kohti seuraavaa ratsiaa! Ja kun näpit olivat jo mustat ja likaiset niin samaan syssyyn tein pienen pikahuollon ruohonleikkurille ja kokeilin muutamassa ruoholäntissä miten kone pelitti. Toimihan se! Kuin unelma! Ja kuski innostui. Tuosta ja tuosta ja tuosta ja vähän vielä tuosta! Tänä keväänä en aio päästää nurmea niskan päälle.. Aikomus on jalo, katsotaan miten toteutus sujuu.
         Öljyt vaihdankin vasta muutaman ajon jälkeen, kun ne olivat keväthuollon jäljiltä vielä kirkkaat ja hyvät. Huomenna pitäisi tehdä samanmoinen huolto työmaan ruohonleikkurille, että sillä pääsisi sitten ajelemaan hyvissä ajoin työmaan nurmikkojakin... Huokaus.
Muuten laiskotti kamalasti tänään. Eilinen työpäivä vei veroaan vähän tästäkin päivästä... Iltasella kuitenkin oli niin ihana aurinkoinen (mutta vähän kylmähkö) keli, että kävin juoksentelemassa. Yllättävän kovin kävi taas kunnon päälle, vaikka kilsoja ei kertynyt sitä 7 enempää. Pitäisi pikku hiljaa päästä kunnolliseen kesäkuntoon. Muuten oli kyllä mukava juosta, päässä soi suomi-hitit ja maisemat olivat keväisen karut pienellä vihreydellä kuorrutettuna.
           Tein iltasella muffinsseja töihin huomiseksi, kun naapuri kunnan seurakunnasta tulevat jelppimään vähän haudan peitossa. Meidän pojat ovat kiinni omissa nurkissa niin tiiviisti, että piti hälyttää naapurin pojat kylään ja vaivan palkaksi saavat ainakin sitten muffinsseja. Niistä kyllä tosin tuli aika kummallisia, kun suuri haaveeni oli tehdä tiikeri-muffinsseja, siis kaksi värisiä ja kunnollisilla raidoilla... Hmmm. Niistä tuli sellaista sekamelskaa, ettei siinä oikein tiennyt mistä ruskea alkoi ja vaalea loppui.. Pikemminkin se oli semmoinen marmorointi... vähän sitä ja tätä.. Toivottavasti maistuvat.
            Iltalenkin kaverina oli täysikuu, joka loimottelee tuossa taivaalla kun ikkunasta katselee. Linnut kurnuttivat lähipellolla, mihin on noussut ojasta vettä ja joku ötökkä kierteli sitkeästi ympärilläni. Minulla oli ikävä koiraa, sen tassujen rahinaa hiekkatiellä ja sen omintakeisia iltareissuja tienpientareilla ja metsän reunassa. Oli ikävä koiraa ja sitä, miten ehjä ja kokonainen minä sen kanssa olin...


JUOKSUPÄIVÄKIRJA
61. juoksupäivä (21. viikko päättyy)
- n. 7km metsätielenkki (42 min)
- juoksu sujui melko mukavasti. Loppumatkasta selvästi kintut väsähti, kun tällä kertaa yritin pitää melko reipasta tempoa yllä koko matkan
- hengitys pelasi ja kokeilin nyt monenmoista hengitystapaa milloin syvään hengitystä, nenän-suun kautta hengitystä, leveää palleahengitystä...
- ryhtikin pysyi suhteellisen hyvin ja nyt yritin tosissani pitää vatsalihakset pinkeinä ja taisi se onnistuakin sillä nyt illalla huomasin, että ylävatsalihakset olivat hellinä... Jihuu!
- keli oli hyvä, +7 ja ilta-aurinkoista, vähän tuuli ja vähän kylmä, tie ärsyttäviä kiviä täynnä
- rullailin ennen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti