Vaasa - vuosipäivä reissu toiselle puolelle Suomea

PERJANTAI 15.07.2016

Meidän ensimmäinen vuosipäivä ♥
Kello herätti perjantaiaamuna 6.oo ja vääntäydyin ylös ja pakkasin loput kamppeet laukkuihin ja nyssäköihin. Koko ajan oli semmoinen olo, että jotain puuttuu, mutta eihän me nyt mihinkään erämaahan lähdetty. Se mitä ei matkaan tulisi, saisi varmasti paikan päältä.
       Meiltä Vaasaan oli täsmällisesti 6h 20min ajomatka ja se taitettiin yhden pysähdyksen taktiikalla. Yllättävän nopeasti meni menomatka, vaikka saikin istua jalat puuduksiin autossa. Hyvässä seurassa aikakin kuluu nopeammin ♥

Maisemat olivat niin erilaiset. Ja oltiin kyllä molemmat sitä mieltä, että Suomi on kaunis maa. Näinkin pienessä maassa riittää vaihtelevaa maisemaa. Keski-Suomessa tuntui välillä kuin olisi ajellut Coloradon erämaateillä ja sitten taas Pohjanmaalla näkyi peltoja silmänkantamattomiin. Upea maa!
        Vaasassa oltiin kahden maissa ja päästiin onneksi suoraan hotellihuoneeseen. Oltiin otettu keskikokoinen huone, mutta silti kyllä ilo pulpahti rintaan kun kannettiin laukut huoneeseen. Tilaa oli enkä ole koskaan ollut niin isossa huoneessa! Ja kylppäristä löytyi ammekin, joten tilaus oli onnistunut täydellisesti. Meidän kotimme kaksi ja puoli päivää.

Napattiin ruokaa hotellin ravintolasta ja sitten Mies halusi viedä minut iltakävelylle lapsuuden maisemiinsa. Mies on Vaasasta kotoisin ja lähti sieltä jo 9-vuotiaana, mutta silti paikat olivat yllättävänkin hyvin muistissa - tosin jotkut paikat olivat vähän muuttuneet, mutta jotkut puolestaan säilyneet paikoillaan. Käveltiin puistoissa, uimarannoilla ja satamassa. Ilma oli pilvinen, mutta lämmin, oikein hyvä iltakävelyyn.
     Oli pitkästä aikaa mukava viettää aikaa yhdessä ihan vaan kävellen ja jutellen. Meillä yhteinen aika on ollut tänä kesänä vähän kortilla ja siksi yhteinen loma teki kyllä todella hyvää. Saatiin olla yhdessä kaiken aikaa ja huomasin, että juteltiin todella paljon näinä kolmena päivänä kun reissussa oltiin. Tutustuttiin toisiimme ihan eri tavalla kuin ennen.
       Niin ja tietysti toinen tuli entistä rakkaammaksi ♥

Iltasella haettiin kaupasta vähän iltapalaa hotellille ja sitten liotettiin itseämme ammeessa, kun kerran semmoinen oltiin saatu. En muista milloin viimeksi olisin ammeessa lojunut, mutta hyvää se teki. Varsinkin jaloille jotka ensin olivat istuneet autossa kuusi tuntia ja kävelleet sitten monta tuntia pitkin kaupungin katuja.
     Hyvillä mielin kömmittiin peittojen alle vitivallkoisissa kylpytakeissa.
     Lomalla oltiin!

LAUANTAI 16.07.2016

Aamupalalle noustiin hyvissä ajoin, että ehdittiin ajoissa lähteä reissun päälle eikä kaikki aika menisi nukkumiseen. Annoin Miehen viedä ja minä seurasin kiltisti perässä. Vaasassa oli kuitenkin Miehelle enemmän tunnesidettä ja tuttujen paikkojen tutkimista, minulle kaikki oli uutta hienoa.
      Käytiin ensin katsomassa iltainen uimapaikka valmiiksi. Mies oli nimittäin jo ennen reissuun lähtöä sanonut, että minut uitetaan meressä. En nimittäin ole ennen meressä uinut, joten kerta se olisi sitten ensimmäinenkin. Päivä oli sen verran pilvinen ja vähän viileä, ettei rannassa kamalasti ollut ihmistä, mutta vesi oli kuitenkin lämmintä - siis merivesi.

Ajettiin Raippaluodon sillan yli ja komeat näkymät olikin! Siinä sitten ajettiin niin pitkälle kun tietä riitti aina Merenkurkkuun asti. Sieltä bongattiin ihana pieni saaristolaispoukama ja venemökit, jotka olivat kuin suoraan Saaristolaislapsista ♥ Käveltiin pitkin saariston reunaa ja napsittiin kuvia muistoiksi. Löydettiin sitten Metsähallituksen tähystystornikin, johon piti kivuta. 104 rappusta ja hyvää jalkatreeniä (kyllä, ei saa lomallakaan unohtaa treenausta kun sille hyvä sauma sattuu...).

 

Maisemia tornista saaristoon päin.

Olin kuvitellut, että olisin saanut seisoa sileällä saarikalliolla kuin Myrskyluodon Maija, mutta kyllä tämäkin saaristokokemus kelpasi. Meri tuoksui ja Mies varsinkin tuntui imevän tuoksua itseensä kuin ilmanraikastin. Oli kuulemma ollut meri-ilmaa ikävä ♥
        Seuraavaksi käytiin hautausmaalla etsimässä Miehen isän hautaa, mutta ainakaan kiveä ei enää löytynyt. Siitä oli tullut muutama vuosi sitten jo kysely hallintajan jatkosta eikä Mies ainakaan sitä ollut jatkanut, joten kivi oli kai otettu pois ja paikka annettu seurakunnalle. Harmitti vähän. Olisi ollut mukava, että Vaasassa olisi ollut edes jokin kiinnekohta Miehen lapsuudesta...

 Seuraava etappi löytyi Vanhasta Vaasasta. Sieltä piti etsiä vanhan keskiaikaisen kirkon rauniot ja komeathan ne olivatkin. Nykyään ei enää samalla tavalla kirkkoihin panosteta, vaan ne tehdään ikään kuin välttämättömänä pahana. Keskiajalla kirkko taisi olla jonkinmoinen ihmisten keskus. Tämä kirkko oli ainakin sen verran kookas, että varmasti aika merkittävä osa kylää oli joskus ollut.

Ja oikea ritarikin nähtiin... tappeli yksikseen...

 Retkipäivä jatkui Vaskiluotoon ja ajettiin TropicLandiaa katsomaan. Tällä kertaa kylpyläreissu jäi tekemättä kun luonto tarjosi isomman altaan ihan vierestä. Haettiin uimapuvut hotellilta ja mentiin rantaan. Tuuli aika navakasti - ja kylmästi. Mutta kun veteen pääsi niin se tuntui lämpöiseltä. Merivesi tuntui erilaiselta, iho jäi vähän liukkaaksi ja suussa maistui suolainen vesi. Mies nappasi minut syliinsä ja kantoi rantaan, kun oli ensin kehuskellut, että suolaisessa vedessä kelluu paremmin ♥ Liekö sitten olin muutenkin kevyempi kun olin suolavedessä lillunut!
         Sen verran tuuli teki olon kylmäksi, että lämmiteltiin ammeessa ennen illan romanttista draamaa ja meidän elokuvailtaa. Mies kävi vähän surulliseksi, kun sanoi, että loma hupeni liian äkkiä. Yritin sanoa, ettei semmoisia saisi miettiä, kun on kuitenkin vielä päivä aikaa, mutta kieltämättä se omaankin mieleen ui se ajatus, että yhteinen aika loppuu vähän liian lyhyeen. Yhteinen arki ei olisi hassumpaa... sen ainakin huomasi tällä reissulla. Toiseen tottui ja toisen läsnäoloon ja siihen, että sai jutella milloin mistäkin asiasta. Omissa arjissamme olemme kuitenkin vielä aika erillään. Mies omillaan ja minä omillani.
        Uni tuli kyselemättä.

SUNNUNTAI 17.07.2016

Huone piti luovuttaa 12 mennessä, joten käytiin aamupalalla vähän myöhemmin ja loikoiltiin hotellilla sitten vielä vähän aikaa ennen kuin vietiin avaimet, luovutettiin huone ja lähdettiin ajelemaan kotia kohti.
        Tarkoituksena oli käydä vielä kurkistamassa Tuurin kyläkauppa. Mies oli siellä jo muutaman kerran käynyt, mutta minä en ollut sitä ihmettä vielä nähnyt. Ajomatka oli selvästi erilainen kuin tullessa. Mies oli apeampi ja hiljaisempi. Väsymystä osa, mutta selvästi harmitti se, että kohta ollaan taas arjessa ja erillään. Yritin olla lähellä ja pitää kiinni, että mies ymmärtäisi etten minä mihinkään katoa vaikka loma loppuukin.
        Tuurissa oltiin iltapäivästä ja aikamoisen hulppea se pytinki oli. Jotenkin vähän epäsopivakin siihen maisemaan kun yks kaks maisemaan ilmestyy kamalan iso keltainen linna. Ja tavaratalon puoli oli niin iso ettei sieltä mitään löytynyt... (no okei Kung Fu Panda 3 dvd;n ostin tuliaiseksi...)

Kotona oltiin 8 maissa ja Mies toi minut kotipihaan asti ja näki samalla äidin, isänhän Mies olikin jo tavannut ennen reissua. Ensimmäinen tapaaminen oli tietysti jännitystä täynnä - puolin ja toisin - ja jännitystä ehkä lisäsi se, että isosisko perheineen oli saapunut taloon samana iltana ja tuvassa riitti naamoja.
        Vähän aikaa käveltiin pihamalla ja minä kauhistelin nurmen pituutta. Kumpaakin väsytti ja Mies lähti sitten pesemään matkapyykkiä vielä iltasella. Kun menin sisälle, oli jo ikävä. Niin nopeasti toisen läsnäoloon tottuu ja niin nopeasti tottuu siihen, että ollaan kaksin eikä yksin. Tuntui kummalliselta ja jotenkin orvolta. Iltasella vielä soiteltiin vähän aikaa ennen kuin uni vei molemmat mukanaan.

Yhteenvetona meidän ensimmäinen pitkä reissu sujui todella hyvin. Ei riidelty, ei edes kinasteltu mistään. Puhuttiin paljon ja pussattiin paljon ja nukuttiin yhdessäkin suhteellisen hyvin, vaikka minä en ole montaa yötä toisen kanssa nukkunut. Oli siis vähän harjoittelua senkin puoleen, että miten uni toisen vieressä tuli. Onneksi oli sängyssä tilaa!
          Ihana reissu!
          Meidän ensimmäisen vuosipäivän kunniaksi.
          Mitähän keksitään ensi vuodelle ♥