Rannalla taas!

Ei nyt ihan niin aurinkoinen päivä kun olin ajatellut, vaikka jos tarkkoja oltiin niin kyllä se jossain välissä vilahti. Tuulinen sitäkin enemmän.
     Kun olin lämmittänyt, lähdin rantaa katsomaan. Vähän jännitti käykö tuuli uimarantaan ja kävihän se. Kaislamuhju oli hölskynyt levälleen ja ranta oli täynnä sitä mustana vellovaa löllöä! Tuli vähän sellanen "toivotonta"-olo, mutta kun otin sen kannan, että ulkoillaan nyt ihan vaan ulkoilun vuoksi eikä oteta paineita, niin oli ihan mukavaa. Sain tehtyä jotain hyödyllistä ja olin kolme tuntia ulkona kantaen ja nostaen ja haravoiden, joten ihan hyvää hyötyliikuntaa.
       Ja myrsky oli vain bonusta ♥
       Ihanaa ♥

Olisin toivonut, että olisi ollut nivusiin asti olevat saappaat, olisi saanut mennä oikein kunnolla aaltoihin, mutta nyt sai tyytyä ihan vaan siihen asti kun saappaan varsi riitti. En tiedä onko tämä homma sitten ihan toivottomuuden huippu, vai loppuuko tuo moskan tuleminen jossain vaiheessa. Ajattelin, että nämä roinat vielä korjaan, jos ehdin ennen pakkasta ja sitten annan olla ja katson mitä kevät tuo tullessaan (niin varmaan! Ihan kuin malttaisin olla menemättä, jos siellä roskaa näkyy!)
       Aika ihanaa oli kuitenkin kävellä ihan paljaalla hiekalla kun oli saanut vähän roinaa syrjää. Kyllähän sitä sitten sieltä tuli, ihan tarpeeksi taas, mutta vähän kerrassaan!

Ärsyttävintä tämmöisessä fiilis-työpäivässä on se, että pimeys tulee niin pirun nopeasti ja aikaisin. Olisin vielä halunnut vähän lapioida rantaan tullutta moskaa, mutta kun kello läheni neljää ei paljoa ollut aikaa ennen pimeyttä...
        Kotona kun olin saanut ruuan pöytään, ulkona oli jo pilkkopimeää!
        Istuin illan viiden kynttilän valossa, katsoin Metsoloita ja neuloin sukkaa. Ihan parasta ♥ Ja miten rentouttavaa. Tuntuu kuin pari tuntinen olisi kestänyt viikon!
        Illalla lähdin kokeilemaan miltä juoksu tuntuu jaloissa. Ei ainakaan sillä lailla sattunut kuin viimeksi, mutta vähän kyllä piti varoa, ihan vaan varmuuden vuoksi. Kävin rannassa pyörähtämässä (mitä minä sanoin siitä kaukana pysymisestä) ja ei se nyt ihan kovin pahalta näyttänyt...vielä. Jospa sitä jaksaisi huomenna siellä käydä pyörähtämässä. Katsotaan nyt.
         Miehenmurrikka ehdotti, että huomenna voitaisiin käydä laittamassa aurauskepit pihamaan pahoihin paikkoihin, jos vaikka lunta tulisikin, niin en ajaisi kaivon kansia tai ajosillan reunaa päin. Ihan hyvät olla olemassa, kun minusta puhutaan traktorikuskina!
        Huomenna alkaa taas uusi viikko. Toivottavasti jo talvisempi kuin nämä edelliset ♥
        Viikkoja, tyypit!

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
530. juoksupäivä (194 vkoa täynnä)
- 3229.6 km
-4.5 km uimarannalle (25 min)
- säärtä olen nyt yrittänyt vapauttaa jännityksestä ja tänä iltana kokeilin sitten lonkankoukistajan hierontaa, joka vähän jelppasikin. Ainakaan ei juoksu enää sattunut samalla tavalla, vaikka ei tuo jalka nyt kunnossa vielä ole
- oli kiva kuitenkin mennä vähän eri polkuja kun normaalisti
- hengitys toimi
- ryhti kesti
- pakaratkin tekivät töitä ilman, että niitä oikeastaan käskytti (jee!)
- lantiokin haki paikkaansa, välillä oikein ja välillä ei niin oikein
- askel oli kuitenkin lyhyt ja ainakin sääri piti siitä
- vauhtikaan ei päätä huimannut, mutta tämä nyt olikin semmoinen fiilistelylenkki
- +2, alkaa olla jo aika viileää, tuulinen ilta, pimeää ja koleaa