Rauhallinen sunnuntai - ja pah!

Rento sunnuntai, ihanaa köllöttelyä aamusta ja kiireetöntä uunin lämmitystä ja aamupalaa...
        Yeah, right!
         Miehenmurrikka oli jo 5 maissa ylhäällä kun oli nähnyt aamuyönhiiviskelyillään, että yöllä oli satanut lunta - ja paljon! Sillä oli tämä viikonloppu lumipäivystystä työmaalla, joten mies joutui aamupalan syötyään lähtemään työmaalle, vaikka minä olisin laittanut sen naruilla kiinni ettei menisi. Kerrankin päivä, kun oltaisiin saatu olla ihan vaan, olla möllötellä...
         Ehkä kuitenkin parempi, että meni, ettei tule maanantaina sanomista, että omaiset ovat hukkuneet lumeen hautausmaan käytävillä. Oman auton annoin, kun Miehen auton renkaat eivät ole minusta ihan luotettavat. Jää vielä johonkin mäkeen jumiin tai pöpperöinen lumi vie sen penkkaan...

Minä lämmitin uunin ja nappasin aamupalan ja katselin, kuinka taivas työnsi lunta. Nuoskaista, märkää lunta vielä! Kun pääsin itse lumitöihin, huomasin, ettei lunta nyt mitenkään kamalan vähän ollut. Tosin, olen minä elänyt pahempiakin lumiaamuja minun 11 vuoden maalla asumis-historiani varrella. Ihan kiitettävästi kuitenkin tämäkin oli, tacktack!
        Kiva on kuitenkin huomata, että olen aika taitava jo käsittelemään traktoria ja tekemään lumityöt ns. järkevästi ja fiksusti. Aikoinaan tein kamalasti ylimääräisiä koukkauksia, mutta nyt menen jo melko sujuvasti paikasta toiseen ilman suurempia tyhjiä siirtoja. Lumi siirtyy koko ajan ja aikaa kuluu paljon vähemmän.
        Tämä talvi onkin ollut ihan hitsin helppo lumitöiden suhteen, mutta näinhän tässä taisi käydä viimekin talvena. Koko talveen ei tullut lunta ja helmikuu pölläytti sitten metriset hanget kevään sulatettavaksi.
        Toivottavasti nyt ei ihan niin paljoa...

Minut on pyydetty synttäreillekin iltapäivästä ja Miehenmörrikin oli lähdössä tutustumaan naapureihin ja ystäviini ensimmäistä kertaa, mutta lumisade pilasin senkin suunnitelman. Pitänee joskus käyttää näytillä ihan ilman syytä ♥
      Juoksemaankin pitäisi ehtiä, mutta katsotaan nyt miten tämä päivä menee, jospa sitten iltasella ehtisi vähän jalkoja liikutella kunhan nyt saa ruokaa ja sen vähän laskeutumaan. Iltasella pitäisi ehtiä sohvan nurkkaan katsomaan Tanssii tähtien kanssa ensimmäistä koitosta!
        Tiedän jo ketä kannustan!

JUOKSUPÄIVÄKIRJA
312. juoksupäivä (112 vkoa täynnä)
- 1967.7 km
- 5km kylälenkki mini (29min)
- ihmeellisesti jalat hyytyivät minilenkilläkin...
- ei oikein kunnon vauhtia saanut missään vaiheessa, vaikka koko matkan juoksinkin
- ryhti vähän lössähti ja askelluskin oli jotain kiemurtelua
- kaipaan jo kevätteitä, kun tänäänkin oli liukasta ja märkää, satoi vettä
- jalat jumissa...
- -1, vesisateinen, pimeä ilta